PekkaSiikala11 Suoraa puhetta

Hennalan naismurhat 1918 - Valkoiset varastivat ja vaurastuivat

Lueskelin kerran tekstejä hautakivistä. Valkoisten teloittamien nuorten naisten ja tyttöjen hautakivistä, Lahdessa. Jostain syytä nuo hautakivet katosivat muutama vuosi sitten. Siksi luen suurella mielenkiinnolla Marjo Liukkosen teosta "Hennalan naismurhat 1918" (2018-01 Vastapaino). Jokaisen suomalaisen kannattaisi tuo kirja lukea.

Koska olen syntynyt niinkin muinoin kuin 1948 niin olen tavannut joitain kirjassa mainittuja henkilöitä, jopa ilmeisesti yhden kaikkein julmimmista valkoisista. Todella ikävä ihminen.

Lähes lahtelaisena minua luonnollisesti kiinnostavat paikalliset henkilöt ja heidän historiansa. Muutamat tunnetut lahtelaiset suvut ja yritykset keräsivät ratkaisevan alkupääomansa Hennalan vankileirillä varastamalla ja harjoittamalla julmaakin kauppaa. Näistä henkilöistä ja yrityksistä on mm. Yle kertonut.

Punavangeilta ja pakolaisilta takavarikoitiin kaikki mahdollinen omaisuus, rahat, kellot, muut arvoesineet ja jopa osa vaatteista. Vettä sai hakea joesta 10 markan maksua vastaan, jos oli onnistunut jonkun markan piilottamaan, koska leirin vesipiste suljettiin. Muuan vartija tienasi 100 000 markkaa myymällä tupakkaa.

Ei siitä sen enempää, sillä pieniä ovat silakat joulukaloiksi.

Jossain kuitenkin tehtiin todella mahtava tili varkauksilla ja väärennöksillä, ja tietysti se tehtiin elintarvikkeilla. Tämä asia kiinostaa minua erityisesti. 

Leirillä oli n. 13 000 vankia, siis reilusti enemmän väkeä kuin silloisessa Lahdessa. Valtio jakoi vangeille ruoka-annoksen, joka vastasi n. 2000 kaloria  (kalooria, kuten leirin lääkäri kirjoitti) päivässä. Nyt vain on jokseenkin varmaa että noita annoksia ei jaettu, vaan päiväannos oli n. 500 - 600 kaloria, eikä aina sitäkään.

Leirin johto kuitenkin lähetti säännöllisesti valtiolle raportit, joissa se luetteli miten paljon leipää, lihaa, voita etc. jokainen vanki sai joka päivä. Ainakin sen 2000 kalooria.

Arviolta  siis 13 000 x 1500 kaloria katosi joka ikinen päivä. Tuo määrä on helppo muuntaa sen ajan markoiksi. Ken sen halua tehdä ja viitsii sen tehdä.

Se oli leirin suuri puhallus. Paljon suurempi, harkitumpi ja julmempi kuin kellojen  ja vähäisten rahojen varastaminen.

Kirjasta selviää toki paljon muutakin mielenkiintoista, naismurhien ja varkauksien lisäksi. Esille nousee mm. selvitys siitä minne katosikaan Hennalan ortodoksisen kirkon kuparinen kattokupoli, ja millainen oli Suomen valtiosuhde Saksaan, ja millaiseksi se olisi jäänyt ellei Saksa olisi sotaa hävinnyt.

Kirjan syvällisin anti tietysti on sen otsikon mukainen. Kannattaa lukea.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Mitäpä noita enää kaivelemaan.

Samat yksilöt ja suvut tekivät lisää rahaa jatkosodan melskeissä mustassa pörssissä. Lisäksi myytiin esim. saksalaisilta saatua/varastettua halpaa tavaraa ja bensiiniä (kultaakin kalliimpaa sota-ajan Suomessa) kalliisti Suomen markoilla eteenpäin.

Rikos se on mikä kannattaa, mitäpä siitä enempiä väittelemään.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kosonen kirjoitti: "Mitäpä noita enää kaivelemaan."

Minusta niitä, ja paljon muita, kannattaa nimen omaan kaivella sillä historiasta saattaisimme jopa joskus jotain oppiakin.

Ainakin sen pitäisi saada meidät ajattelemaan ja arvioimaan hieman tarkemmin nykymaailman menoa. Esimerkiksi sitä miten kannattaa mennä rakentelemaan naisvankiloita toiselle puolelle maailmaa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

"Nyt vain on jokseenkin varmaa että noita annoksia ei jaettu..."

Olisikohan tuossa nyt se riittävä näyttö?

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Jos olert tuon kirjan lukenut ja väitökseen tutustunut niin oletettavasti tiedät vastauksen. Oikein hyvä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Eli samaa luokkaa tuon Skribalin tapauksen näytön osalta?

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #6

Max Jussila, pyydän pysymään asiassa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #6

Riittääkö näytöksi nälkään kuolleet vangit?

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Tähän:

MARJO LIUKKONEN: ”HENNALAN NAISMURHAT 1918”. LECTIO PRAECURSORIA 4.4.2016
15.4.2016 MARJO LIUKKONEN

YTM Marjo Liukkosen sosiologian alaan kuuluva lisensiaatintutkielma ”Hennalan naismurhat 1918” tarkastettiin 4.4.2016 Lapin yliopistossa. Tarkastajana toimi professori Elina Oinas Helsingin yliopistosta.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #9

Olen lukenut. Jos vaadit pysymään asiassa, niin älä kirjoita "jokseenkin varmasta".

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"ja tietysti se tehtiin elintarvikkeilla"

Minunkin mummolastani niitä pyssyjen kanssa vietiin, mutta antaisit tällaisten yksittäisten kirjoitusten olla ja jättää historioitsijoiden koottavaksi kirjoihin ja kansiin. Mitä hyötyä tällaisesta on?

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Blogissani kerron siitä mitä kirjoihin ja kansiin on koottu, tässä tapauksessa yhteen kirjaan, jonka nimen ja tekijän mainitsen.

Kirja on tuore, ja siitä ovat tavallani uutisoineet myös valtamediat, ne luotettaviksi katsotut. Lue se kirja, ellet vielä ole lukenut.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Täsmennys:

MARJO LIUKKONEN: ”HENNALAN NAISMURHAT 1918”. LECTIO PRAECURSORIA 4.4.2016

15.4.2016 MARJO LIUKKONEN
YTM Marjo Liukkosen sosiologian alaan kuuluva lisensiaatintutkielma ”Hennalan naismurhat 1918” tarkastettiin 4.4.2016 Lapin yliopistossa. Tarkastajana toimi professori Elina Oinas Helsingin yliopistosta.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Eräs vankileirin vanki kertoo vartijoiden varastelleen vangeille lähetettyjä paketteja.

"Punakaartin ensiapujoukoissa toiminut lempääläläinen Elli Nurminen kuvailee seikkaperäisesti Hennalan ja Hämeenlinnan vankileirien arkea..."

"Härskiintynyttä silliä ja piikkilankaleipää: vankileirin arkea (Elli Nurminen, Lempäälä)"
https://areena.yle.fi/1-4326630

Eräässä haastattelussa haastateltu kertoi saksalaisten sotilaiden ihmetelleen vankileirillä vankien kohtelua ja saksalaiset sotilaat toivat leirille ruokaa. Tosin saksalaisten sotilaiden keskudessa nyt yleisesti suhtautuminen punaisiin vaihteli.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Hennalassa toimi vartiosotilaiden esimiehenä ja kenttäoikeuden tuomarina Hans Kalm, jonka nimi on jo sinänsä kuvaava. Viron kielessä se tarkoittaa hautaa tai kalmistoa.

"Taistelujen päätyttyä Kalmin pataljoona vastasi Lahden suurella vankileirillä vartioinnista, mutta hänen joukkonsa siirrettiin jo toukokuun lopulla Hämeenlinnaan."

"Hennalan vankileirillä teloitettiin yli 600 punavankia. Kalmin osuus ja vastuu surmista on toistaiseksi selvittämättä."

Kuitenkin pahin tappaja taisi olla tahallaan laiminlyöty ruokahuolto.

"Lahdessa ammuttujen naisten keski-iän väitetään olleen noin 20 vuotta. Tauno Tukkisen mukaan osa teloitetuista oli alle 21-vuotiaita eli silloisen määrittelyn mukaan alaikäisiä. Hän löysi surmattujen joukosta kolmekymmentä 17-vuotiasta ja 25 tätä nuorempaa tyttöä. Nuorimmat olivat 14- ja 15-vuotiaita."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Kalm

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Kalmin neuvonantajana toimi Lauri "Tahko" Pihkala, jonka olen usemman kerran henkilökohtaisesti tavannut.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Lauri "Tahko" Pihkala oli yksi neljästä valkoisesta, jotka hyökkäsivät Kuhmoisissa sijaineeseen Harmoisten sairashuoneeseen ja tappoivat 20 hoidettavaa ja hoitajaa.
Hoitajista jätettiin eloon vain ruotsia osanneet. Yksi ruotsia osaamaton hoitaja sai armon jostain muusta syystä.

Iltalehti raportoi asiasta urheilu-uutisissaan:
"Tahko Pihkalan pimeä puoli - punaisten kenttäsairaalaan lahdattiin ainakin parikymmentä ihmistä: ”Valmistautukaa siirtymään helvettiin”"

http://www.iltalehti.fi/muutlajit/2018032922008420...

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Kirja antaa paljon tietoa ja paljon ajateltavaa. Sen merkittävin anti minulle on epäilemättä naisvihan analysointi, rodunjalostus ja jalostuksen keskittyminen nimenomaan naisten karsimiseen, mikä on hyvin epäloogista.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Suomalaisten rotupuhtausoppien mukaan jopa pitkähiuksiset miehet piti poistaa yhteiskunnasta, samalla tavoin kuin lyhythiuksiset naiset. Näille ei siis aina riittänyt pelkkä pakkokastraatio, vaan poistaminen oli monissa tapauksissa tarpeen. Rotuhygieniakäsite näytti muodostuneen kovin muuttuvista tekijöistä.

Olen kuullut joskus tarinan siitä, kuinka Stalin näki joukon vodkaa tehtaanportin pielessä juoneita työläisiä. Työläisjoukkoon osoittaen isä aurinkoinen totesi tietävänsä, että Lenin halusi työläisille vallan, mutta että tuollaisilleko se kuuluisi?

Tarina lienee kuvitteellinen, mutta kuvastaa hyvin tuon ajan ajattelua. Ei elämä sen hirvittävämpää tai autuaampaa ollut siis Neuvostoliitossakaan, työläisten luvatussa maassa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Valtionhoitaja Svinhufvud armahti 7.12.1918 laillisen hallituksen joukoissa taistelleet ja toimineet henkilöt, jotka mahdollisesti olivat toimineet vastoin lakia.

Tämä koski myös kenttäoikeuksia ja niiden jäseniä, sillä ne olivat olleet käytännössä laittomia.

Lahdessa Hennalan vankileiri ja sen kenttäoikeus olivat komendantti Artturi Käpyn vastuulla.

Jo vuosia ennen Marjo Liukkosen tutkimusta ilmestynyt Sisällissodan Pikkujättiläinen (2009) kertoo noin 180 (aseellisen) naispunakaartilaisen ampumisesta Hennalassa loppukeväällä 1918.

Sekä punainen että valkoinen propaganda vääristivät naiskaartilaisten julkista kuvaa. Heidät kuvattiin pelottomina sotureina ja eläimellisinä tuhoajina.

Housukaartilaisista tulikin sekä oman että vastustajan propagandan uhreja.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Ei Liukkosen väitöskirjassa mitään uutta ole. T.Tukiainen on kirjoittanut aiheesta teoksen Naiskapinallisten teloitukset Lahdessa 1918 ( Karjalohja 2007).

Liukkoska kun mässäilee raiskauksilla, murhilla ja feminismillä niin Tukiainen pysyy tiukasti asiapohjalla.

Tässä on Liukkoskan arvostelua Tukiaisen kirjasta:

" Lähes kaikki naiset ammuttiin toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Vastoin yleistä käsitystä Tukkinen alleviivaa kirjassaan, että ”Lahdessa naisia eivät toukokuussa 1918 teloittaneet saksalaiset vaan suomalaiset”. Tukkinen ilmaisee myös syyllisen naisten julmaan kohteluun: ”Majuri Hans Kalm (1889-1981) vastasi joukkoineen toukokuussa 1918 Lahden vankileirin vartioinnista. Hänellä oli siten päävastuu naisten kohtaloista.”

Kirjassaan Tukkinen ei sanallakaan mainitse, mitä naiset saivat kokea ennen teloitustaan. Vain sivuhuomautuksena hän kertoo, kuinka alastarolaiselta Hilja Nurmiselta oli takavarikoitu miesten puku ja kellonperät. Nurmisen isä oli käynyt Lahdessa hakemassa 19-vuotiaan tyttärensä kukkaron ja kellonperät. Myös 22-vuotiaan alastarolaisen Hilja Petäjän papereissa on Tukkisen mukaan maininta, että häneltä on takavarikoitu miesten housut. Ei tarvitse paljon mielikuvitusta tietääkseen, mitä Hilja Petäjälle ja Hilja Nurmiselle oli tehty sen jälkeen, kun heiltä oli takavarikoitu vaatteet. Hennalassahan ei ollut varattuna vankila-asuja yllättäen perustetun keskitysleirin 10 000 vangille.

Nyt pitää itkeä."

Liukkonen ei tainnut tietää, että ainakin Raunistulan punaisten naiskaartilaisilla, jotka olivat Hennalan vankileirillä, oli kaksi vaatekertaa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Juurikin näin.

Tasaisin väliajoin vanhat jo kauan sitten tutkitut ja hyvin tiedossa olevat asiat esitetään uusina rohkeina ja ennakkoluulottomina arkistojen löytöinä. Ja usein tutkijan subjektiivisella näkemyksellä maustettuina.

Tämä toimii ajassamme sinänsä hyvin, koska yleissivistyksen ja historiatietämyksen taso ovat viime vuosikymmeninä romahtaneet Suomessa.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Luonnollisesti kirja on luettava alusta loppuun. Vasta silloin sitä voi arvioida. Minä tein niin, ja uskallan sen vuoksi väittää että kirjassa on hyvin paljon uutta tietoa.

Tutkimusmetodien ymmärtäminen ja niihin perehtyminen on ehdottoman tärkeätä.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Kyllä sitä tietoa on ihan ruohonjuuritasollakin:

Äitini isä Simpeleeltä oli Hennalassa vartijana, isänisäni veli Paraisilta taas vangittuna punakaartilaisena.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Eräs esimerkki:

On kömpelön sensaatiohakuista , että tutkija kertoo uutena tietona Hennalan vankileirillä olleen myös lapsia.

Hennalan vankileiristä on olemassa runsaasti valokuvia. Näemme niissä myös lapsia. Ja nyt en suinkaan tarkoita valokuvia Fellmanin pellolta. Olematta tutkija voi näkemänsä perusteella todeta lapsia olleen Hennalan vankileirillä.

Ja Tuulikki Pekkalaisen tietokirja Lapset sodassa 1918 (Tammi 2014) kertoo perinpohjaisesti myös vankileirien lapsista, myös Hennalan, aina lukumäärää myöten.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Tutkimus ei ole sensaatiohakuinen eikä siinä esitetä mitään ehdottomasti uutena tietona.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Kuuntelin Marjo Liukkosta Helsingin Tiedekulmassa. Hänen väitöksensä katsoin netin kautta. Kaksi poimintaa hänen kertomastaan:
Kun valkoiset miehet lopulta alkoivat kieltäytyä jatkamasta vankityttöjen päivittäistä ampumista, paikalle tuotiin ns oravakomppania (17-vuotiaita poikia). Heille maksettiin markka per ammuttu tyttö.
Hennalassa ammuttavaksi päätetyt tytöt koottiin iltaisin tiettyyn huoneeseen. Klo 3 aamuyöllä heidät vietiin saksalaissotilaiden luo. Klo 6 heidät haettiin ammuttavaksi. Arvaatte mitä tapahtui.

Seppo Rustaniuksen elokuvat näin Hgin dokumenttifestivaaleilla ja yhden myös TV1:llä noin viikko sitten.

Näiden tietojen ja näkyjen edessä mieleni kuohuu. Esim. Mannerheimin patsas Hgin keskustassa pitää poistaa ja muuttaa ammuttujen vankityttöjen patsaaksi. Helsingin pääkadun nimi on vaihdettava.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kahelinilla on ns. iso kuva kateissa tai vähintäänkin epäselvä.

Senaatti oli vastoin Mannerheimin kantaa kutsunut maahan saksalaiset sotajoukot. Hennalan tapahtumien aikaan Mannerheimilla ei enää ollut valtaa laillisessa armeijassa. Valta oli kenraali von der Goltzilla ja saksalaisilla.

Helsingin paraati 16.5.1918 oli pelkkä teatterinäytös ja samana päivänä tapahtui myös Mannerheimin epävirallinen ero ylipäällikön tehtävästä, viralliseksi päivämääräksi muodostui 31.5.1918.

”Päälahtari” Mannerheimin arvostelijoiden on syytä muistaa ainakin tuo viimeinen päivämäärä. Punaisten vankileirit eivät kuuluneet ulkomaille kuukausiksi matkustaneen yksityishenkilön vastuulle.

Presidentti Svinhufvudin patsaan eduskuntatalon edestä Kahelin voisi aluksi käydä kaatamassa. Tämä kun valtionhoitajana armahti kaikki valkoiset teloittajat joulukuussa 1918.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Mannerheimin päiväkäsky sodan aikana: ”Ammuttava paikalla”. Vankeja ei oteta.

Valkoisten ohjeistus Kemijärvelle: miksi teloitukset eivät siellä ole jo alkaneet (Rustaniuksen elokuvan mukaan).

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #26

Kahelinilla on sekä iso kuva että yksittäiset asiatiedot kateissa tässäkin asiassa.

Kannattaa googlata ”Ammuttava paikalla” ja lukea vaikka Wikipedian tietopaketti. Muutakin vapaustaisteluun liittyvää tietoa löytyy runsaasti ja ehkä
uutta opittavaakin, jos mieli vaan on avoin ja vastaanottavainen.

Aiheetta enempään.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

"Mannerheim kielsi 25. helmikuuta suojeluskunnille lähetetyllä kiertokirjeellä sotaoikeuksien asettamisen ja toiminnan, eikä myöskään niiden määräämiä kuolemantuomioita saanut panna täytäntöön. Käytännössä tällä kiellolla ei kuitenkaan ollut paljoa vaikutusta, sillä paikalliset joukot ja niiden komentajat toimivat varsin itsenäisesti pitkälle kevääseen saakka."

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

”Tampereen valloituksessa on tarkasti katsottava, että vihollista, joka antautuu, on kohdeltava sotavankina ja ettei mikään teko saa tahrata valkoisen Suomen armeijan puhdasta mainetta.”

Ylipäällikkö Mannerheimin julistus 26.3.1918

Suomen Vapaussota vuonna 1918 ( Otava 1924)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #31

Noiden "ammuttava paikalla" ja myöhempien käskyjen välillä on läntisten, m.m. isobritannialaisten lehtien havahtuminen raakuuksiin. Ne kirjoittelivat kuinka suomalainen valkoinen armeija kohteli vastustajiaan ja alkoi epäillä kuuluuko vasta itsenäistynyt Suomi kansakuntien joukkoon. Oli siis alettava ajatella kansainvälistä mainetta.

Vähän samanlainen tilanne kuin Jatkosodan aikana jolloin ensin Mannerheimin puheenjohtama SPR varasti kansainvälisen PR:n lähettämät sotavangeille tarkoitetut avustuslähetykset armeijalle. Sekin käytäntö piti muuttaa kansainvälisen painostuksen alla (IRC uhkasi erottaa SPR:n).

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #32

Tampereella tilanteeseen vaikutti erityisesti kaupungissa oleskelevat Pietarista Suomeen siirtyneet länsimaalaiset diplomaatit ja edustustojen henkilökunta, joka oli paennut Venäjältä vallankumousta.

Tämä sama tosiasia oli onneksi myös Suinulassa 31.1.1918 haavoittuneille 28 suojeluskuntalaiselle, jotka selvisivät hengissä joukkosurman yhteydessä. Punakaartilaiset teloittivat 17 antautunutta ja aseetonta suojeluskuntalaista Markkulan talon pihalla.

Haavoittuneet saivat asiallisen hoidon Tampereella ja kaikkia antautuneita käsiteltiin sotavankeina. Suojeluskuntalaisten kokonaismäärä oli 118 miestä.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Ainahan uusi tutkimus on tervetullutta ja pitänee jossain vaiheessa myös tähän perehtyä. Väitteet rotuhygieniasta ja raiskauksista ovat aika raflaavia. Toki naiskaartilaisia kohtaan kohdistettu viha oli kovempaa, kuin miehiä vastaan, sillä naiskaartilaiset olivat tarttumalla aseeseen ja pukeutumalla asepukuun rikkoneet sen ajan "koodeja" raskaammin, kui miehet. Ilmeisesti naiskaartilaisten joukossa oli myös kekimääräistä enemmän kiihkomielisiä ja asialleen omistuneita, kuin miehissä, mihin viittaa myös saksalaisen majurin Von Reddenin kertomus Syrjäntaalta.

Liukkosen väitökset ovat raflaavia ja jos ne todella pitävät paikkaansa, niin on aika mielenkiintoista, että Ylikangas, Keskisarja ym. ei ole näitä tuonut esiin. Ylikangasta on jossain piireissä jopa syytetty puolueellisesta tulkinnasta, joten hänelle tuskin olisi ollut ongelmia tuoda näitä esiin.

Itse olen "sukusyistä" tutustunut erään naiskomppanian vaiheisiin ja myös sen telotuksiin liittyen olen kuullut väitteitä raiskauksista. Näitä väitteitä ei ole kuitenkaan kukaan tutkija kyennyt vahvistamaan ja kun asiaa on tarkemmin tutkinut, niin fakta ja fiktio on ihmisillä mennyt sekaisin. Samalla tavalla kun Täällä pohjantähden alla on luonut tietyn "totuuden" tapahtumista, on näin käynyt myös kirjan Veriruusut kanssa.

Mitä tulee ylipäätään vuoden 1918 tapahtumiin, niin tulee muistaa ne rakenteet jotka silloi oli ja joita toisaalta ei ollut. Valtiohallinto oli käytännösä romuttunut ja valtion kontrollijärjestelmä ei toiminut tai sitä ei ollut. Tämä mahdollisti niin kansanvaltuuskunnan-, kuin valkoisen armeijan sotilaiden omavaltaisuuden.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Kirja ei ole lainkaan raflaava, ja esimerkiksi raiskauksista siinä puhutaan hyvin vähän. Lukijan on syytä olla huolellinen, muutoin tekijän lainaukset muista tutkimuksista voivat sekoittua väitteiksi siitä mitä Hennalassa tapahtui.

Kirjassa kerrotaan selkeästi myös teloituskielloista, joita Hennalassa kuitenkaan ei noudatettu. Siksi niitä kieltoja annettiin useamman merran.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Ainakin haastattelujen perusteella joita hän on tutkimuksestaan antanut, on kovin raflaavia väitteitä mm. rotuhygieniasta.
Hän on mm. todennut:
"- Suojeluskuntienlausunnoissa sanotaan että ei sovi kasvattajaksi lapsille, on poistettava. Ihan kuin puhuttaisiin joistain jalostettavista eläimistä, Liukkonen kertoo esimerkin miten naista oli arvioitu."

Itse olen lukenut useita valtiorikosoikeuden pöytäkirjoja ja samoin niiden mukana olleita suojeluskuntien lausuntoja. Niissä yleisesti otetaan kantaa mm. syytetyn ahkeruuteen, luonteeseen ym. seikkoihin, joilla ei pitäisi olla mitään tekemistä tuomioiden kanssa. Nämä eivät ole rotuhygieniaa, vaan lähinnä sen aikaista maallikkojen käsitystä oikeudenkäytösta. Rotuhygienia kuullostaa äkkiseltään hieman pitkälle viedyltä johtopäätökseltä. Mutta pitää tutustua itse teokseen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset