PekkaSiikala11 Suoraa puhetta

Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta vain n. 20 % - Tiesitkö sen?

Rahvasta huijataan joka päivä niin että näköä haittaa. Ilmeisesti myös mediaa huijataan, poliitikoista puhumattakaan. Itse asiassa minulla ei ole aavistustkaan kuka huijaa, ja pidän varsin mahdollisena että kaikki perustuu vain tietämättömyyteen ja tyhmyyteen.

Ei se suuri yllätys olisi.

Joka tapauksessa meille kaikille jatkuvasti väitetään, että julkisen sektorin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on melkein 60 %. Hyvä tavaton sentään. Onneksi ei ole, vaan se on n. 20 %.

Väitetään kuitenkin yhä, vaikka esimerkiksi JSN on antanut satikutia medialle tämän väärän väitteen levittämisestä.

Ettei vain olisi niin, että tämä tietämättömyyteen ja ymmärtämättömyyteen perustuva harha on  hallituksen kaikkien hillittömien säästöhankkeiden takana? Kun ei tuo Sipiläkään taida kansantaloudesta ymmärtää tuon taivaallista.

Valistuneet lukijat toki tietävät mikä on homman juju ja mistä väärinkäsitys on syntynyt. Eikö niin? Nyt valistuneilla on tilaisuus loistaa!

Jään odottamaan kuka ensimmäisenä meille kertoo mistä tämä harha on kummunnut, siis se väite jonka mukaan julkisen sektorin osuus maamme bruttokansantuotteesta on liki järkyttävät 60 %.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (58 kommenttia)

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen
Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Se on julkisen sektorin osuus bruttokansantuoteesta. Tarkka ottaen se oli 21 % vuonna 2014, mutta suurusluokka on yhä sama, mutta todennäkosieti luku nyt on hieman alhaisempi.

Tällaisia tietoja saa mm. Tilastokeskukselta, ja jos kansataloutta ymmärtää niin ei tarvitse edes Tilastokeskusta avukseen.

Käyttäjän JukkaPaljarvi kuva
Jukka Paljarvi

Jospa selventäisimme käsitteitä hieman: BKT:ta voidaan tarkastella sekä tuotanto-(tulonmuodostus) että kysyntäpuolen komponenttien osalta.

- Tuotantopuolella julkisen sektorin palvelut ovat Suomessa luokkaa 21% koko BKT:stä.
- Julkisen sektorin kokonaiskulutus oli 24.7% BKT:stä 2012 (uusin äkkiseltään löytämäni OECD tilasto)
-Julkisen sektorin investoinnit olivat luokkaa 18% BKT:stä.
Siis BKT:hen kohdistuvasta kokonaiskysynnästä n.43% tuli julkiselta sektorilta.
Samana vuonna verotulot olivat 31% ja julkissektorin menot n.57% BKT:stä.
Kukin voi käyttää lukuja omiin tarkoituksiinsa.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #31

Tarkoitat siis että julklisen sektorin menot olivat n. 128 miljardia? Siis 57 % bruttokansantuottesta, joka oli n. 225 miljardia?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #35

tuolla on kuva, en viitti tilastokeskusta linkkaa koska toi kuva o selvä
http://www.ts.fi/uutiset/talous/703170/Julkisen+se...

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Tämä liittyy siis siihen, että Suomessa on nyt OECD:n tilastojen mukaan suhteellisesti maailman suurin julkinen sektori. Olisiko sinulla linkkiä tuohon uutiseen, itse en muista, mistä sen luin.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Tästähän asiassa on kyse: suhteesta (ei suhteellisuudesta), eikä osuudesta. Vaikka sitä tässäkin tavallaan osuutena myydään:

https://www.verkkouutiset.fi/muistakaa-tama-tauluk...

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Linkkisi ei kerro mitään julkisen sektorin osuudesta bruttokansantuotteestamme.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

Väitinkös minä niin? Sinä kysyit, mistä käsitys on peräisin.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #8

Ok. Et väittänyt mitään. Oikeassa olet; juuri tuosta väärin käsitetystä tilastosta kaikki alkaa. Kun ei ymmärretä mitä pylväikkö kuvaa.

Ei ainakaan julkisen sektorin osuutta bruttokansantuotteesta.

Kymmen pistettä ja papukaijamerkki!

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #11

Tuo linkki on ihan persiestä.Kun katsoo Saksan julkisia menoja terveydenhuollon kohdalla niin tulos on 1,7%.Se,että Saksassa terveydenhuollon kulut eivät käy kurvaamassa valtion tai kuntien kassan kautta ei poista sitä todellisuutta,että työantajilta ja työntekijöiltä perityt lakisääteiset maksut ovat Saksassa Suomea korkeammat.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #15

mä joskus laskin usa ja suomen osuudet. pistin ne asiat joita suomessa hoitaa julkinen ja sitten samojen alojen kokonaistyövoiman suomessa ja usassa.

kuten arvata saattoi, usassa 5% suurempi osuus työvoimasta palveli niillä. osansa teki palvelujen vakuutuspohjaisuus joka kuluja reippaasti nosti.

meillä eläkkeet on julkisia rahastoja, monissa maissa niitä ei ole ollenkaan. jos korjataan valtion käteisvaroja vakuutuskassoilla ja vähennetään menoista eläkemaksut ollaan patti maailman seittemänneksi rikkain, myös matala verotus.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Google Translate kääntää linkin sivulta englannin kielestä suomeksi julkisen talouden menot näin :

Definition of
General government spending

General government spending, as a share of GDP and per person, provides an indication of the size of the government across countries. General government spending generally consists of central, state and local governments, and social security funds. The large variation in this indicator highlights the variety of countries' approaches to delivering public goods and services and providing social protection, not necessarily differences in resources spent. This indicator is measured in terms of thousand USD per capita and as a percentage of GDP. Data are under System of National Accounts 2008 (SNA 2008) for all countries except for Chile, Japan and Turkey where data are under SNA 1993.

Määritelmä
Julkisen talouden menot

Julkisen talouden menot suhteessa BKT: hen ja henkeä kohden antavat selvityksen hallituksen kokoon eri maissa. Julkisyhteisöjen menot koostuvat yleensä valtion, valtion ja paikallishallinnon sekä sosiaaliturvarahastoista. Tämän indikaattorin suuret vaihtelut korostavat maakohtaisia lähestymistapoja julkisten hyödykkeiden ja palvelujen tuottamisessa ja sosiaalisen suojelun tarjoamisessa, eivät välttämättä eroja käytetyistä varoista. Tämä indikaattori mitataan tuhansina dollareina asukasta kohden ja suhteessa BKT: hen. Tiedot ovat Kansallisten tilien järjestelmää 2008 (SNA 2008) varten kaikissa maissa lukuun ottamatta Chilea, Japania ja Turkkia, joiden tiedot ovat SNA 1993: n mukaisia.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Kyllä, joskin turhan pitkässä ja sekavassa muodossa!

Tässä sama simppelisti: Kun verrataan julkisia menoja bruttokansantuotteeseen, kyse on kahden tunnusluvun suhteesta toisiinsa, ei osuudesta."

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Yksityiset menot ovat paljon suuremmat kuin julkiset menot. Yllä olevassa Ylen jutussa on asia selitetty hyvin.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Itse asiassa kyse on julkisen sektorin ja yksityisen sektorin bruttokansatuotteeseen tuottamien lisäarvojen keskinäisestä suhteesta.

Yksityisen sektorin suhde voi olla pitkälti yli 200 %, ja nimenomaan yksityisen sektorin menestyksestä tai huonosta menstymisestä syntyy se julkisen sektorin prosenttiluku, jota luullaan osuudeksi bruttokansantuotteesta.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Näinhän se menee. Aina kun taloudessa menee huonosti julkisen sektorin osuus nousee ja kun menee hyvin osuus laskee.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #20

Juuri niin. Täsmälleen. Siksi yksityisellä sektorilla on suurempi vaikutus ja vastuu julkisen sektorin osuuteen bruttokansantuottesta kuin julkisella sektorilla itsellään.

Julkisen sektorin osuus bruttokansatuotteesta vois siis muuttua vaikka julkisella sektorilla ei tapahtusi mitään muutosta.

Käyttäjän JuhaKarhu kuva
Juha Karhu

Julkisen menot on noin 23% bkt:sta, ja julkinen tuottaa noin 20% bkt:sta 2016 lukujen mukaan. Ihan tilastokeskuskusta käytin lähteenä.

Yksi maailman isoimpia se joka tapauksessa on, ehkäpä jopa kolmen joukossa.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Iso tai pieni niin meille myyty luku (yleensä muu kuin osuus, usein luku 57 - 63 %) on riippuvainen yksityisestä sektorista.

– Julkisen sektorin osuuteen vaikuttaa ihan ratkaisevasti, miten yksityinen sektori kehittyy (Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savela jo vuonna 2014)

Muistaakseni osuus bruttokansantuottessta oli suurempi kuin Suomessa ainakin Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa.

Nita tuolla ylempänä jo jakoikin hyvä linkin:

https://yle.fi/uutiset/3-9432571

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Suomen veroaste on noin puolet, joten hyvin uskottavaa, että julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on yli puolet.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Ei ole. Se on n. 20 %.

Valtion ja kuntien budjeteilla ja veroasteilla ei ole tässä suoraa merkitystä. Julkisen sektorin osuus bruttokansantuottesta on kokonaan eri asia kuin julkisen sektorin menojen osuus valtion budjetissa.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Minne verorahat katoavat ? Kaiken järjen mukaan julkisen sektorin pitäisi pystyä tuottamaan lisäarvoa verorahoille.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #22

Niin se tuottaakin. Ainakin bruttokansantuoteessa.

"Julkinen sektori tuotti viime vuonna hieman yli 20 prosenttia ja yksityinen sektori lähes 80 prosenttia bruttokansantuotteesta." (Yliaktuaari Olli Savela, Tilastokeskus, Turunsanomat 2014)

Aika harva muuten taitaa tietää mitä kaikkea julkiseen sektoriin kuuluu. Sinne kuuluu mm. Yle.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #23

Julkinen tuottaa 20 %, mutta kuluttaa 60 % bruttokansantuotteesta. Sanoisin sitä verorahojen tuhlaukseksi. Ja lisäksi tuo 20% saattaa olla jopa yläkanttiin laskettu. Miten esim. mainitsemasi YLE:n tuotannon arvo on laskettu.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #24

Ei kuluta. Katso alla oleva vanhempi kommenttini.

Käyttäjän JuhaKarhu kuva
Juha Karhu Vastaus kommenttiin #23

Ei tämä ole Pekka lisäarvoa:

Julkisen menot on noin 23% bkt:sta, ja julkinen tuottaa noin 20% bkt:sta 2016 lukujen mukaan. Ihan tilastokeskuskusta käytin lähteenä.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #26

Voipi olla. Julkinen sektori on siis maallikkojärjellä laskien " 3 % tappiollinen". Eikö vain?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #27

Olisin noihin lukuihin tyytyväinen, mutta kun Siikalan antamassa linkissä https://yle.fi/uutiset/3-9432571 julkiset menot on 120 miljardia ja BKT 210 miljardia.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #34

Ylen uutisessa on myös tällainen kohta:

"Pitäisikö 57 prosentin rinnalla käyttää myös yksityisten menojen suhdetta BKT:hen, 180 prosenttia?"

Suhde bruttokansantuotteeseen on siis kimurantti juttu, ja julkisen sektorin suhde bruttokansantuotteeseen on noin 57 %.

Pitää siis hartaasti miettiä tarkoittaako se sitä että julkisen sektorin menot ovat 57 % bruttokansantuotteesta ja että yksityisen sektorin menot bruttokansatuoteesta ovat 180 % !

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

"Vuonna 2014 samanlainen virhe johti Julkisen sanan neuvoston langettavaan päätökseen.Tuolloin Helsingin Uutiset ei suostunut oikaisemaan ulkopuolisen kolumnistinsa väitettä "julkiset menot ovat pian 60 prosenttia kansantuotteesta" (Yle)

Että sillälailla. Silti meille yhä uskotellaan että julkisen sektorin menot kansantuotteestamme ovat n. 60 %. Luultavasti uskottelijat itsekin uskovat siihen mitä uskottelevat!

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Saksassa näyttäisi olevan 44,1% kaikkinaiset valtion kulut BKT:stä tai sitten Destatis valehtelee sekin.

Sivulla 24 noita on lueteltu:

https://www.destatis.de/DE/Publikationen/Thematisc...

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Saattaa olla tai stten ei. Nyt on kuitenkin kyse siitä mikä on julkisen sektorin osuus Suomen bruttokansantuotteesta. Osuus ei ole sama asia kuin menot. Eikä se osuus Suomessa ole tuo niin usein väitetty n. 60 % bruttokansantuotteesta, vaan noin 20 %.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Pitää huomioida,että Saksassa julkisiin menoihin ei lueta lainkaan pakollista sairasvakuutusta yksityissektorilla.Työnantajat ja työntekijät maksavat kumpikin 7,5% bruttopalkoista lakisääteisille yksityisille sairaskassoille suoraan. Tällä hoidetaan 90% koko maan terveydenhuollosta.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Selvennän hiukan, koska kovin monella asiat menevät sekaisin:

Tuo paljon puhuttu 57 - 60 % ei ole osuus bruttokansantuotteesta, yhtä vähän kuin yksityisen sektorin suhde 240 % on osuus bruttokansantuotteesta. (Vuonna 2013 yksityisen sektorin suhde tuotettuun bruttokansantuotteeseen taisi olla juuri tuo 240 %)

Tästä pääsee kärryille siitä miksi julkisen sektorin suhde (se 57 - 60 %) tuotettuun bruttokansantuotteeseen nähden voi muuttua aika paljon, vaikka julkisessa sektorissa ei tapahtuisi pienintäkään muutosta.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Tässä on saattanut käydä niin, että nyt tiedän oikeat luvut, mutta en ymmärrä mitä se käytännössä tarkoittaa. Eli en viisastunut yhtään.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Ei kai tässä kukaan viisastu muuta kuin siltä osin että herrain, narrien ja median jakamiin tietoihin kannattaa suhtautua tietyllä varauksella, ja että BKT on monimutkaisempi asia kuin yleensä käsitämme.

Ehkä tärkein huomio ja muistettava asia on se, että julkisen sektorin osuuteen vaikuttaa kaikkein eniten yksityinen sektori - enemmän kuin jullkinen sektori itse.

Siten panostukset julkisen sektorin kuristamiseen voivat olla voimavarojen hukkaamista väärään kohteeseen.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Tähän loppuun hyvä linkki. Se on vuodelta 2014, mutta pitää kutinsa yhä. Ehkä sen avulla asiat selviävät paremmin kuin minun jutuillani!

http://www.ts.fi/uutiset/talous/703170/Julkisen+se...

Käyttäjän ChristerSuominen kuva
Christer Suominen

OECDn tuoreen ja viimeisimmän raportin mukaan on julkisten menojemme osuus BKT:stä 62 %, ja maailman huipputasoa. Ei sis suinkaan 20%.

Kumpi valehtelee? Sinä vai OECD?

Ole hyvä, ja esitä alla olevan OECDn tuoreen tilaston kumoavat faktat.

Muutoin saatat narrata kansaamme vakavassa tilanteessa, jossa julkismenoja olisi oikeasti suuresti leikattava, ja muutettava käyttäjämaksuisiksi, jotta saamme aikaan sellaisen taloudellisesti kestävän ja kansainvälisesti kilpailukykyisen tason, että hyvinvointipalvelumme jatkuvuus ja edelleenkehittäminen voidaan asianmukaisesti turvata.

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=1015520436...

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Tuossa linkissäsihän aivan oikein sanotaan: julkisten menojen SUHDE BKT:hen. Ei siis osuus, koska BKT tarkoittaa kansantuloa, joita menot eivät ole. Vastaava luku, jota tarjoilet olisi yksityissektorilla todella reilusti yli 100%. Miten selität yli sadan prosentin osuuden yhdestä omenasta? Edellinen Siikalan komentti linkkeineen selventää asian.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Toisten menot ovat toisille tuloa.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Christer Suominen, kumpikaan ei valehtele, mutta sinä et ymmärrä mistä missäkin on kyse, ja mikä mikäkin on. Sinä vain tulkiset esittämäsi pylväikön täysin väärin. Siinä näet ei väitetä että julkisten menojen osuus bruttokansantuoteesta on 62 %.

Siinä puhuaan suhteesta bruttokansantuotteeseen, ja suhde on muuta kuin prosenttiosuus sadasta prosentista. Tämä fakta näyttää kyllä olevan monille muillekin liian vaikea ymmärettäväksi.

Siksi Suomessa tehdään älyttömiä päätöksiä, joita kannattavat innokkaimmin ne jotka eivät ymmärrä edes näitä tilastoja ja pylväikköjä.

Christer, tämä linkki sinun kannatttaa avata:

http://www.ts.fi/uutiset/talous/703170/Julkisen+se...

Siinä Tilastokeskuksen yliaktuaari Savela selvittää mistä on kyse.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tietääkö kukaan mitä BKT mittaa?

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

BKT mittaa maassa tiettynä vuotena tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvoa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei se arvoja mittaa, vaan tuotteiden ja palvelujen yhteenlaskettu hinta. Mitään arvon mitta ei ole olemassakaan.
https://findikaattori.fi/fi/2#_ga=2.59218853.94722...

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Työeläkerahastojen kuuluessa julkiseen sektoriin näyttää julkinen sektori valtavalta. Samasta syystä Suomen julkinen sektori on harvoja ei-öljyvaltioita, jossa on enemmän varallisuutta kuin velkaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Poistamalla kaikki valtion perimät verot voisimme edelleen ylläpitää vuoden 1990 julkista sektoria velkaantumatta lainkaan. Eiköhän poisteta verot.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Pylkkönen, vitsejä voit kertoa muualla kuin täällä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Omituinen kyhäelmää Siikalalta sitä todellisuutta silmällä pitäen, että joka kolmas palkkaeuro maksetaan Suomessa julkisen sektorin työntekijälle, joka on ainakin EU:n ennätys.

Saksassa lukema on 17 % ja muualla EU:n alueella 23 %. Suomessa siis yli 30 % huolimatta siitä, että suuri osa julkkaria on vieläpä ns. "yksityistetty" yksityisiksi yrityksiksi patamustin silmänkääntötempuin.

Ilmatieteenlaitoskin antaa oletuksia yksityisenä yrityksenä huomisen säästä 650 työntekijän voimin ja veronmaksajien ylläpitämä yksityisyritys YLE tarvitsee 3.500 henkilötyövuotta toimintansa ylläpitoon. Onhan näitä tuhansia muitakin.

Ps. Nyt 2008 alkaneen taantuman aikana julkisen sektorin palkkamenot ovat kasvaneet Suomessa eniten koko Euroopassa ja euroina yli 6 miljardia euroa ilman pienintäkään tuottavuuden kasvua.

Suomi on maailman korkimmin verotettu maa osin vielä maksullisin julkisin palveluin.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Julkisen sektorin työntekijöistä entistä isompi osa on terveydenhuollon puolella. Menot eivät siitä laskisi, vaikka he kaikki siirtyisivät Mehiläiselle ja Terveystalolle.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mutta hoitoa saataisiin samalla rahalla huomattavasti enemmän, joka sekin voisi olla tavoittelemisen arvoista.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #50

tosin mikään kokemus ei puolla väitettäsi. vertaa usa ja suomen terveydenhuollon kulujen ja kattavuuden suhdetta. jos tupla bkt osuudella saadaan 70% kattavuus, se näyttäisi viittaavan noin kolme kertaa heikompaan euro/ hoito suhteeseen.

mutta tietysti voinet selittää millä perustelet euroopan tehokkaimman terveydenhuollon tehostuvan lisää jos se muutetaan.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Lauri Kiiski ei taida ymmärtää yksinkertaisia tosiasioita, joista blogitekstissäni on kyse. On kyse julkisen sektorin osuudesta Suomen bruttokansantuotteessa, ja se osuus liikkuu 20 % tietämillä.

Niinpä tekstini ei ole omituinen kyhäelmä, vaan täyttä asiaa, jolla on suuri merkitys.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Sanotaanko nyt vaikka näin, että jos meillä leikattaisiin julkisen sektorin kokonaispalkkasummaa 29 miljardista eurosta kuudella miljardilla eurolla 23 miljardiin euroon, niin olisimme jota kuinkin yleisellä EU- maiden tasolla.

Sattumalta julkisen sektorin kokonaispalkkasumma on kasvanut juuri tuon saman 6 miljardia euroa v. 2008 jälkeen - ja yllättävää kyllä täysin ilman pienintäkään BKT:n kasvua !

No tuo 6 miljardin lisäys julkkarin palkkoihinhan on rahoitettu velkarahoin , veronkorotuksin ja leikkaamalla muista menoluokista mm. sosiaaliturvasta ja teiden kunnossapidosta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset