PekkaSiikala11 Suoraa puhetta

Julkisen sektorin menot 128 miljardia - Totta vai tarua?

Tämä on yli 120 miljardin euron haaste päätoimittaja Markku Huuskolle, joten hyvää tätä päivää kaikille! Julkaisin eilen blogitekstin, joka on herättänyt lukijoissa hämmennystä, aina niin pitkälle että minua on valehtelijaksikin syytetty.

Tietysti on kyse rahasta, tarkemmin sanoen julkisen sektorin menoista Suomessa. Kovin monen käsityksen mukaan julkisen sektorin menot Suomessa ovat n. 57 - 62 % bruttokansantuotteestamme. Kun Suomen BKT on noin 225 miljardia niin auttamatta päädytään siihen että julkisen sektorin menot ovat vähintään 128 miljardia euroa.

Totta vai tarua?

Päätoimittaja Markku Huusko on aikanaan valmistunut valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan kansantaloustiede.

Siis kansantaloustiede. 

Markku Huusko on toiminut myös taloustoimittajana ja pörssitoimittajana. Niinpä oletan että hän tietää mitä bruttokansantuotteella mitataan ja mitä tuo usein esitetty luku 57 - 62 % ihan oikeasti tarkoittaa. Varmasti hän myös tietää, mikä on julkisen sektorin osuus Suomen bruttokansantuotteesta prosentteina ilmaistuna.

Kyllä hän senkin tietää ovatko Suomen julkisen sektorin menot 128 miljardia vuodessa vai ovatko ne jotain muuta.

Jään odottamaan auttaako Markku Huusko meitä. Jos ei auta niin kuka tahansa asiasta varmasti perillä oleva saa auttaa.

On näet kysymys niin suunnattoman suuresta asiasta että kyllä oikea tieto tarpeen on. Enkä minä ole oikea henkilö jakamaan oikeata tietoa. Syistä monista.

Muistin virkistämiseksi ensin linkki eiliseen blogiini ja sen alla linkki uutiseen, johon omat käsitykseni olen perustanut.

http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254341-julkisen-sektorin-...

http://www.ts.fi/uutiset/talous/703170/Julkisen+sektorin+koko+on+viideso...

Antaa palaa!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (57 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mistä se Siikala löysi tuon vuosia vanhan TS:n artikkelin, jossa ei ole päätä, ei häntää?

Ja mistä hatusta tuo 128 miljardia euroa on tällä kertaa vetäisty ?

Turun Sanomistako ?

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

128 miljardia muodostuu yksinkertaisesti väitteestä, jonka mukaan julkisen sektorin menot ovat n. 57 - 62 % bruttokansantuotteesta.

TS:n jutussa tietoa jakaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Savela. Tieto tuskin on vuosien saatossa muuttunut. Jos on niin joku voi siitä kertoa - esimerkiksi Lauri Kiiski itse.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Siis nyt aivan oman uskottavuutesi kannalta katsoen: Mistä luku 128 miljardia on nyt vetäisty ?

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #5

Suomen BKT markkinahinnnoin laskettuna on n. 225 miljardia. 57 % siitä on tasan 128,25 miljardia. Ymmärsitö? Palasiko uskottavuuteni?

Autan vielä: On väitetty, viimeksi eilen, että julkisen sektorin menot ovat 57 % bruttokansantuotteesta. Jos väite on tosi niin päädytään väistämättä esittämääni lukuun 128 miljardia.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #7

Siis kuka on väittänyt nyt julkisten menojen oleva 57 % / BKT itse Siikalan lisäksi ?

Voisit ottaa itseäsi niskasta kiinni ja tarkastaa julkisten menojen määrän helposti googlaamalla netistä.

Erikoinen piirre Suomen julkisissa menoissa on se, että ne ovat kasvaneet v. 2008 jälkeen eniten koko EU:n alueella ja ihme kyllä vieläpä täysin ilman talouskasvua.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #13

Hyvin moni mediaa myöten on väittänyt. Eilisen blogini kommentoijistakin kovin moni. Minä ehdottomasti en ole väittänyt.

Tuo 57 % on luku, joka on erittäin riippuvainen yksityisestä sektorista, jonka vastaava prosenttiluku voi olla esimerkiksi 150 tai 250.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Miksei TS:n artikkelissa olisi päätä ei häntää? BKT kun ei koostu julkisista ja yksityisistä menoista, vaan niiden summa olisi tukevasti yli 100% BKT:sta.

Julkisyhteisöjen menot löytyvät Tilastokeskukselta: Tilastot > Julkinen talous > Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin > 2016 > Liitetaulukko 1. Julkisyhteisöjen kokonaismenot tehtävittäin ja sektoreittain 2016, miljoonaa euroa 1)

tai: https://www.stat.fi/til/jmete/2016/jmete_2016_2018...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Julkisyhteisöjen OSUUTTA on käytännössä aivan mahdotonta määritellä. Julkisia toimintoja on läjäpäin ns. yksityisellä puolella erilaisine liikelaitoksineen.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #6

Juurikin niin. Siksikään en tuota vauhkoontumista ymmärrä.

Isompi (ja TS:n jutussa esiin nostettu) pointti on se, että BKT viittaa nimensä mukaisesti vuosittaiseen tuotokseen, eikä siten koostu menoista.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #10

Totta, ymmärtääkseni. Ja jos noin on niin julkisen sektorin osuus bruttokansantuoteesta on jotain 20 % luokkaa, ei 57 - 62 % luokkaa.

Ymmärtääkseni julkisen sektorin menoja ei voida suoraan laskea käyttämällä tuota suurempaa prosenttilukua, koska se, edelleen ymmärtääkseni, kuvaa suhdetta johonkin, ei osuutta bruttokansantuotteesta.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Ainakin tilastokeskuksen mukaan Suomen julkiset menot kokonaisuudessan vuonna 2016 olivat 120 miljardia euroa:

https://www.stat.fi/til/jmete/2016/jmete_2016_2018...

Tuon perusteella on täysin uskottavaa, että julkiset menot vuonna 2018 olisivat noin 128 miljardia euroa. Tilastokeskus laskee julkisiin menoihin mukaan valtionhallinnon, paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastojen menot. Noista menoista noin 40 miljardin euron osuus on sosiaaliturvarahastoilla, jotka kenties helpoiten unohdetaan, kun arvioidaan julkisia menoja.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Jos julkinen sektori tuottaisi BKT:sta tuon 62%, niin yksityisen sektorin osuudeksi jäisi 38%, ja se on kuitenkin todellisuudessa n. 80%.

Bruttokansantuote ei koostu julkisista ja yksityisistä menoista, vaan se kertoo, mikä on kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvo. Julkiset menot kertovat, paljonko julkinen sektori on käyttänyt rahaa tavaroihin ja palveluihin, paljonko se on tuottanut arvonlisää ja paljonko se on tulonsiirtoja ja korkoja.

Valtion tulo- ja menoarvion loppusumma on 55,7 miljardia, joka olisi n. 24% BKT:sta, siis laskennallisesti.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hyvin kiteytetty. On hölmöä verrata kaurapuuron ja omenoiden "määrää" keskenään. Eli Siikala on siis oikeassa.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Vuonna 2017 veroja kerättiin 96 miljardia https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotu...

Jos julkinen sektori ottaa lainaa noin 30 miljardia, niin luvut täsmäävät.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Kurkkaapa sieltä samalta veronmaksajien sivulta toinenkin alasivu:

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkis...

"Kokonaismenojen rinnalla on usein hyödyllistä tarkastella kokonaistuloja. Valtaosa tuloista koostuu veroista ja sosiaaliturvamaksuista, mutta julkisyhteisöt saavat myös muun muassa myynti- ja maksutuloja sekä osinkoja."

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Unohtamatta maksullisia palveluita.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #16

"mutta julkisyhteisöt saavat myös muun muassa myynti- ja _maksutuloja_"

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei kukaan kiistä, etteikö tuo 128 miljardia voisi olla oikea luku ja todennäköisesti lähellä oikeata onkin. MUTTA sen luvun vertaaminen BruttokansanTUOTTEESEEN on absurdia, koska menoja verrataan tuotokseen.

Kuten tässäkin blogissa on mainittu yksityiset menot vastaavalla vertailulla saattaisivat olla luokkaa 150% - 200% BKT:sta.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Juuri tästä on kysymys.

Ja siitä päästään asiaan eli julkisen sektorin kokoon bruttokansantuoteesta. Se on n. 20 %. Blogin otsikko oli tarkoituksella eräänlainen ansa, joka kyllä aukesi jokaiselle joka varsinaisen tekstini luki.

BKT siis ei kuvaa menoja, joten sen yhteyteen usein liitettyjä prosenttilukuja (57 - 62) ei voi väittää menoiksi eikä osuudeksi bruttokansantuoteesta.

Näin tehnyt helsinkiläinen media sai moitteet Julkisen Sanan Neuvostolta, siis median itsesääntelyelimeltä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #18

Hämmästyttävää, että taloustiedettä täysin ymmärtämätön juristi kuitenkin käsitti tuon.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Paras vielä vääntää rautalangasta, koska olen varma, ettei tämä edelleenkään ole mennyt perille:

Yksityiset menot: 400 miljardia
Julkiset menot: 100 miljardia
BKT: 200 miljardia

(luvut pyöristettyjä)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Julkisen sektorin osuutta on täysin mahdotonta arvioida Suomessa, jossa julkinen sektori toimii myös osin liikelaitokisina verovaroin ns. yksityisellä puolen.

Julkisen sektorin määrää tai osuutta voidaan arvioida ehkä luotettavimmin palkkasummien perusteella, vaikkakin tässäkin osa yksityisen sektorin palkoista on ns. julkisten liikelaitosten maksamia verovaroin. Kukaan ei ole tiettävästi selvittänyt verovaroin ylläpidettyjen julkisten liikelaitosten todellista määrää ja niiden palkansaajien määrää syystä tai toisesta.

Suomen kokonaispalkkasumma oli viime vuonna 98,7 miljardia euroa, josta julkinen sektori maksoi 28,7 miljardia euroa ja yksityinen sektori 70,0 miljardia euroa. Kaikista Suomessa maksetuista palkoista julkisen sektorin osuus oli siis n. 29 % plus tämän päälle julkisten liikelaitosten palkat.

EU:n alueella julkisen sektorin palkkasumma on keskimäärin 23 % kaikista maksetuista palkoista ja Saksassa vain 17 %.

Julkisia menoja ja julkisen sektorin palkkoja ajatellen on erikoista se, että ne molemmat ovat kasvaneet v. 2007 jälkeen eniten koko EU:n aluella huolimatta siitä, että maan talous ei ole kasvanut sen ensimmäistä senttiäkään ainoana maana koko Euroopassa.

Julkisen sektorin palkkasumma on kasvanut v. 2008 jälkeen n. 6 miljardia euroa ilman pienimpiäkään talouskasvun eväitä. Tämä 6 miljardia euroa on rahoitettu velkaantumalla, veron korotuksin ja leikkaamalla muista menoluokista esim. sosiaaliturvasta ja tiestön ylläpidosta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Julkisen sektorin keskimääräinen palkkataso on noussut melko selvästi erilaisten tehtyjen päätösten vuoksi, kun taas yksityisellä sektorilla se on vuodesta 2008 lähtien junnannut melko lailla paikoillaan. keskimäärin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomen yritysten maksama palkkasumma on kasvanut vuosikymmenen lamasta ja työttömyydestä huolimatta 20 % v. 2008 lähtien. Muualla EU: n alueella 17 %.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Lauri Kiiski, on tärkeätä muistaa - sinunkin - että julkisessa keskustelussa julkisen sektorin kokoa (ja sen menoja) määritellään useimmiten käyttäen mittarina bruttokansantuotetta ja hyvin usein käyttämällä prosenttilukua, joka kuvaa jotain aivan muuta kuin julkisen sektorin kokoa tai menoja.

Julkinen sektori muuten ei koostu pelkästään menoista, kuten ei mikään yrityskään. On menoja ja on tuloja.

Joku taisi jo sinulle huomattaakin etteivät palkat katoa mihinkään vaikka työntekijät siirtyisivät julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kyllähän nyt Pekka hyvä julkisen sektorin määrää voi hyvinkin arvioida palkkasummien perusteella, saati sitten vertailla eri kansakuntia keskenään.

Suomessa on tilanne muuttunut ikävästi suuntaan, että talouskasvua ei ole ollut vuosikymmeneen huolimatta 120 miljardin euron lisävelasta samaan aikaan.

Onhan sillä merkitystä, tekeekö työt julkinen sektori tai yksityinen. Toisessa päässä on markkinatalous ja toisessa päässä on sosialismi.

Suomeen tarvittaisiin ehkäpä 200.000 yksityirahoitteista uutta työpaikkaa rahoittamaan edes nykyisenlaista elintasoa eli kaivataan siirtymää sinne markkinatalouden suuntaan.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #25

Lähestyit tietämättäsi asiaa, joita vastaan väität, eli yksitysen sektorin merkitystä BKT:ssa suhteessa julkiseen sektoriin.

Mutta siirtämällä henkilökunta julkiselta sektorilta Mehiläiseen ei kokonaispalkkasumma Suomesa muutu. Vain palkan maksajan nimi muuttuu.

Julkinen sektori ei ole sama asia kuin sosialismi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #27

Eli Siikalan mielestä on täysin sama, kuka ne palkat maksaa ?

Mitä enemmän julkista sektoria, sitä enemmän veroja.

Ilmatieteen laitoksella ( joka on veronmaksajien rahoin ylläpidetty julkinen liikelaitos ) työskentelee 650 ihmistä ja sääennusteet tuntvat olevan epäluotettavampia, kuin mitä yksityisellä Forecalla. Vielä viime sunnuntainakin ilmatieteenlaitos ennusti lämpimiä ja aurinkoisia ilmoja ja etelätuult. Sitten tulikin pohjoistuuli ja koleus.

Enemmän julkisia palveluja haluavalle löytyy hyvät mallit Kreikasta ja Kuubasta.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #29

Minusta tuntuu että sinä nyt hakeudut kovin kauas alkuperäisestä aiheesta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #34

Siis asiaan:

Suomen BKT v. 2017 oli 223,9 miljardia euroa.
Suomen julkiset menot olivat v. 2017 120,8 miljardia euroa.
Julkiset menot / BKT oli täten n. 54 %.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #39

Et näköjään vieläkään ymmärrä mikä on BKT. Mutta ei se mitään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #40

Taidanpa hyvinkin ymmärtää, mutta entäpä itse ?

Siitäpä vaikka lontoonkielellä opettelemaan:

https://en.wikipedia.org/wiki/Gross_domestic_product

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #41

Bruttokansantuote lasketaan Suomessa arvonlisäysmenetelmällä. Tässä menetelmässä tuotantoyksiköiden aikaansaamat (brutto)arvonlisät lasketaan yhteen ja saatu summa on BKT.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #42

Kyllä se BKT lasketaan samalla tavalla kaikkialla EU-maissa. Joillakin mailla on vain omia outoja lisäviritelmiä arvioin BKT:n paisuttamiseski vippaskonstein. Esim. Italiassa taidetaan ynnätä lisäksi arviot prostituution ja huumebisnesten tuotoista.

Jenkeillä taas on oma mallinsa laskelmaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #39

"Julkiset menot / BKT oli täten n. 54 %."

Pitää paikkansa. Ja vaikkapa maailman väkiluvun suhde Suomen BKT:hen on 7 miljardin suhde 200 miljardiin. Suomen pinta-alan suhde BKT:hen on 330 miljardia (neliömetriä) jaettuna 200 miljardilla.

Mitähän muita jakolaskuja mahtaisit keksiä?

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #29

Kun Saksassa työnantajat ja työntekijät maksavat 7.5% bruttopalkoista kumpikin noin 200 eri sairaskassalle lakisääteisen sairasvakuutusmaksun niin kyseessä on käytännössä vero.Kuitenkin se raha,mikä siirtyy sairaskassasta lääkäreille ja sairaaloille ei ole mukana julkisissa menoissa.
Kiiski varmaan osaa selittää miksi Britannian julkiset terveydenhuollen menot ovat kymmenkertaiset Saksaan nähden siitä huolimaata,että toiminta on kummassakin maassa lähes täysin yksityisten toimijoiden hallussa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #36

https://en.wikipedia.org/wiki/Healthcare_in_German...

Rahoitustavat ovat erilaiset. Saksalainen sairasvakuutusmaksu on kuitenkin pakollinen, eli täten veroluonteinen maksu. Saivartelua sinänsä.

Britanniassa NHS rahoitetaan kokonaan verovaroin. Suomessa systeemi rahoitetaan osittain verovaroin.

Julkinen sektori on paljon muutakin, kuin terveydenhoitoa. Palkkasumman perusteella julkisen sektorin työntekijämäärä olisi vajaat 600.000 + sitten se määrä julkisten liikelaitosten henkilöstö, jonka määrää ei tiedä tiettävästi kukaan.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #37

Saksassa on myös paljon yksityiskouluja,saksalaiset maksavat uusiutuvasta energiasta sähkölaskussa,Suomi tukee verovaroista.Muista tämä ja kaikki muu, kun vertaat seuraavan kerran Saksaa ja Suomea keskenään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #43

Ja missähän ole verrannut Saksaa ja Suomea keskenään Lindgren ?

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #46

"Suomessa julkisen sektorin osuus palkoista on kaksi kertaa suurempi kuin Saksassa".
Mahtaako yhden käden sormet riittää?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tilastokeskuksen viimeksi julkaistun vuosineljänneksen mukaan valtion kokonaismenot olivat 15,4 miljardia euroa, paikallishallinnon kokonaismenot 12,9 miljardia euroa, työeläkelaitosten kokonaismenot 6,5 miljardia ja muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaismenot 4,7 miljardia. Jos nuo lasketaan yhteen ja kerrotaan neljällä, saadaan jopa 158 miljardia euroa. Neljännekset eivät kuitenkaan ole veljiä keskenään.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Eikä tämä tosiaan kerro julkisen ja yksityisen sektorin suhteesta mitään sen kummempaa.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Ja tästä Ylen jutusta voi itse kukin tarkistaa mikä mitäkin on: Julkisen sektorin menot ovat 57 % ja yksityisen sektorin menot ovat 180 % SUHTEESSA bruttokansantuotteesen Siitä voi aloittaa. Etenkin jos ymmärrys riittää.

https://yle.fi/uutiset/3-9432571

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tuolla tavoin esitettynä Suomessa osuus on 20 % ja muualla Euroopassa varmaankin sitten 10 %. Ongelmana vain on, ettei kukaan enää osaa määritellä julkista sektoria Suomessa.

Kuinka paljon julkisia liikelaitoksia on ja niissä työntekijöitä verovaroin ?

Miksi meillä on sitten ehkä maailman korkein verotus ja samalla maksulliset julkiset palvelut. Esim. Britanniassa verotus on huomattavasti kevyempää, kuin Suomessa ja samalla terveydehoito on täysin ilmaista ? Tämä sama taitaa päteä myös Saksaan.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Pekka, hyvä kun postasit tuon linkin. Saipahan tälläinen kansantaloustiedettä 1980-luvulla lukenutkin hyvän muistutusoppitunnin.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

On syytä ottaa huomioon, että monissa maissa yksityissektori hoitaa palveluja joita Suomessa hoitaa julkinen sektori siksi julkisen sektorin palkkamenoja eri maiden kesken on mahdotonta verrata keskenään. Paljon valitetaan Suomen ja muiden pohjoismaiden korkeasta verotuksesta, mutta silloin unohdetaan, että maissa missä on alhainen verotus, niin saadakseen samat palvelut kuin esim. Suomessa, kukkaron on oltava paitsi kunnossa myös koko ajan auki ja näin muuhun käyttöön tarkoitettu raha voi olla jopa suomalaiseen verrattuna pienempi.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Kansantalouden kannalta on yksi hailea tuotetaanko tuotteet ja palvelut yksityisten tai julkishallinnon omistamissa organisaatioissa. Tärkeää on mitä tuotetaan, paljonko tuotetaan ja mitä laatua sekä millä tehokkuudella.

Tuotannon omistussuhteilla ei mitään vaikutusta edellisiin. Vaikutus rajaantuu siihen, kuka pääsee päättämään mihin myyntituotot menevät. Mitä jää organisaatioon kehitysvaroiksi, mitä menee omistajille ja mitä palkkoihin.

Yksityisellä sektorilla omistajat pitävät huolen, että saavat haluamansa kaikissa olosuhteissa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Juha Hämäläinen: - "Yksityisellä sektorilla omistajat pitävät huolen, että saavat haluamansa kaikissa olosuhteissa."

Jos tuo vain olisi mahdollista, niin ryhtyisin välittömästi yksityisyrittäjäksi.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Julkisen sektorin koon määrittää hyvin valtion keräämien verojen ja valtion ottamien lainojen (jyvitettynä käyttöjaksoille) määrän summa.

Tätä summaa voi verrata vaikka reaaliarvoiseen kansantuotteeseen.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Päädymme siis lopultakin oikeaan johtopäätökseen; julkisen sektorin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on suuruusluokkaa 20 %, ei niin usein väitetty 57 - 62 %.

Tämä jälkimmäinen prosenttiluku (57 - 62 ) ei ole julkisen sektorin koko Suomessa eikä julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta, eikä se bruttokansantuotteen yhteydessä ilmaistuna ole myöskään julkisen sektorin menojen osuus bruttokansantuotteesta.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Asiaan huonosti perehtyneille tässä hiukan selvennystä asiantuntijoiden keskusteluun :

"Yleinen tapa mitata julkisen sektorin kokoa on verrata julkisen sektorin kokonaismenoja bruttokansantuotteeseen."

"Julkisten menojen suhde brutto­kansan­tuotteeseen ei ole vertailukelpoinen eri maiden kesken useista syistä: eri maiden verojärjestelmät poikkeavat toisistaan, verovähennykset vaikuttavat julkisiin menoihin ja eläke- ja sosiaali­turva­järjestelmät ovat erilaisia eri maissa"

"Suomessa vuonna 2012 julkisen talouden osuus koko kansantalouden arvonlisäyksestä oli 20% ja julkisen työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä oli 24%."

Lähde : https://fi.wikipedia.org/wiki/Julkinen_sektori

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tässä tuore "infopläjäys" työttömien määristä:

- -"Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa yhteensä 264 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 53 100 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 12 100:lla. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.

Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 82 900, mikä on 29 400 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 102 200 eli 19 800 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 6 400 vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa eli yhteensä 32 200. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-maaliskuussa keskimäärin 69,0 prosenttia, mikä on 7,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin." - - jatkoa artikkeliin alla olevasta linkistä:

http://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyottomi...

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

En edes lukenut kommentteja , muutta miten olisi mahdollista, että julkisen sektorin menot olisivat 128 miljardia, kun koko valtion budjetti on n. 56 miljardia vuodessa?

En ymmärrä kenenkään laskuoppia, mikäli esitetään valtion budjetin ylittävää summaa!

Sen kyllä ymmärrän, etteivät kansanedustajat ymmärrä. Muistan lopun ikääni, kun tuoreilta kansanedustajilta kysyttiin eduskuntatalon rappusilla ensimmäisenä päivänä paljonko on valtion budjetti.

Vastaukset vaihtelivat 20 miljoonasta aina 250 miljardiin. Että tämmöisiä päättäjiä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Hyvin nolo kommentti, jolta olisit välttynyt lukemalla tähänastiset. Viittaan esimerkiksi omaan kommenttiini ylempänä. Oletko kuullut esimerkiksi kunnista ja työeläkelaitoksista?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Varmaan menisit solmuun ällistyksestä, jos tajuaisit, että Euroopan unionin budjetti on pienempi kuin monen kaupungin...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset