PekkaSiikala11 Suoraa puhetta

Mediaani-ikä Saksassa ja Italiassa - Tiesitkö vai oletko propagandan uhri?

Väestön mediaani-ikä on Suomea korkeampi esimerkiksi Italiassa ja Saksassa. Itse asiassa EU:n keskiarvokin on korkeampi kuin Suomessa. Vastaavatko nämä tiedot niitä mielikuvia, joita meille jatkuvasti myydään?

Eivät tietenkään vastaa. Mielikuvamme näissä asioissa ovat yhtä pielessä kuin ikuinen uskomme siihen, että Suomi on pitkien välimatkojen maa. Eihän se sitä ole.

Vuonna 2050 eläkeläisten määrän sataa 15 - 64 vuotaista kohden arvioidaan olevan EU:ssa 50,3 ja Suomessa 45,5. Suomi siis sijoittuu täsmälleen samalle tasolle Irlannin kanssa, vaikka irlannissa mediaani-ikä on EU:n alhaisin.

Nettomuutossa vuonna 2016 Suomi sijoittui tarkasti EU:maiden puoliväliin, heti Tshekin jälkeen ja ennen Puolaa.

Myös valtion velkaantumisesta meille tyrkytetään hyvin yksipuolista mielikuvaa puhumalla vain valtion veloista, mutta ei kosaan valtion saatavista, saati siitä missä määrin maamme varallisuus on kasvanut suhteessa velkaan.

Tästä on hyvä loikata eläkkeisiin. Me suuret ikäluokat kuulemma syömme nuorempien eläkkeet, mikä nyt ei ihan paikkaansa pidä. Nuorempi väki tapaa myös unohtaa, että he perivät vanhemmiltaan enemmän kuin mitkään aiemmat sukupolvet.

Ja lopuksi kaikkein suurin huijaus on köyhille jaettava raha. Köyhät nimittäin eivät syö rahaa. He käyttävät rahasta jokaisen sentin ja maksavat siten veroja ja ylläpitävät elinkeinoelämän voittoja. Köyhille annettu raha siis ei katoa mihinkään, vaan kertyy kapitalistien kukkaroihin. Kuitenkin meille erityisesti oikeisto tyrkyttää ajatusta, jonka mukaan köyhille annettu raha katoaa sontana viemäreihin.

Vain rikkaat ja suurpääoma köyhdyttävät Suomea viemällä rahaa veroparatiiseihin.

https://yle.fi/uutiset/3-10133467

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En ole ollut propagandan uhri missään noista asioista. Saksassa ja Italiassa näkyy jo katukuvasta, että niissä on enemmän harmaahapsisia vanhuksia kuin meillä.

Velkaantumisen kohdalla olen aina muistanut muistuttaa Suomen valtion velan määrän kohtuullisuudesta verrokkimaihin nähden.

Nettomuuton osalta en tiedä kummin päin suomalaiset ovat erehtyneet. Eikös se ole jokaiselle selvää, ettei tänne kovin paljon ole ollut tunkua, mutta että jonkin verran olemme nettomuuttoa onneksi saaneet.

Ainoastaan tuo "pitkien välimatkojen maa" on seikka, joka kyllä pitää paikkansa, kun ajatellaan kuinka maantieteellisesti laajaa perusinfrastruktuuria pitää ylläpitää varsin pientä tarvetta varten Hangosta Utsjoelle asti. Onhan Saksakin pitkä maa Tirolin rajoilta Flensburgiin, mutta siellä huristelevat raskaat rekat letkoina joka paikassa, joten infrastruktuurin ylläpidossa on mieltä. Se tulee suhteessa paljon halvemmaksi kuin meillä.

Veroparatiiseihin kaikkoavat suhteellisen pienet rahavirrat eivät myöskään minnekään katoa (toivon mukaan), vaan ne ovat sieltä käytettävissä, kun haltijat keksivät uusia sijoituskohteita. Suomi voisi kyllä muuttaa lainsäädäntöään enemmän veroparatiisimaiseksi, niin osa rahavirroista suuntautuisi tännekin. Ei siinä tarvitse Andorraa tai Bahamasaaria vertauskohdaksi ottaa, Hollantikin riittää.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Tuosta pitkien välimatkojen maasta olen kyllä vahvasti eri mieltä. Ei tarvitse verrata kuin Ruotsiin, Ranskaan ja Italiaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, nekin ovat pitkien välimatkojen maita. Nuo kaikki kolme kappaletta Euroopassa.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #4

Totta. Usein meillä kuitenkin tarjotaan mielikuvaa, jonka mukaan olemme jotenkin poikkeuksellisia välimatkojen suhteen. Emme ole, sillä ehkä pisin runsaassa käytössä oleva tieosuus Suomessa on Oulu - Helsinki.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #6

Oleellista eivät olekaan ne runsaasti käytössä olevat taipaleet, vaan ne, joita käytetään vähän, mutta jotka joka tapauksessa pitää ylläpitää länsieurooppalaisen mittapuun mukaan kunnossa.

Kauas on aina pitkä matka. Jos Itäkeskuksesta menee ostoksille Selloon, niin saa tehdä 30 kilometrin matkan, mutta harvat sieltä sinne lähtevät, kun omakin kauppakeskus on vieressä. Sen sijaan Pelkosenniemeltä käsin tyydytetään vastaavat tarpeet Kemijärvellä.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #7

Ylläpitokustannukset riippuvat hyvin paljon käyttömääristä. Rovaniemi - Utsjoki väli on 450 km, ja olen aika varma että se väli syö vähemmän rahaa kuin yksikin Helsinki - Tampere ja Helsinki - Heinola sekä Helsinki - Turku väleistä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #8

Käyttömäärät tarkoittavat myös maksajien määrää. Sen sijaan infrastruktuurin rakentamisen kalleus on sama käyttömäärästä riippumatta. Englannin ja Ranskan välille on rakennettu tunneli ja jos verrataan sen käyttömääräpotentiaalia Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin käyttömääräpotentiaaliin, niin lienee selvää, että investointi on täällä suhteessa paljon raskaampi.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen Vastaus kommenttiin #8

Meidän liikennemääriämme kuvaa saksalaisen tuttuni lausuma, kun ajettiin Tampereelta Helsinkiin. Hän sanoi: "Teillä on hienot tiet, mutta, missä ovat autot". Sillä hetkellä (lauantai aamupäivä) Helsinkiin päin toinen kaista oli koko ajan tyhjä ja vastaan tuli autoja silloin tällöin.

Saman henkilön kanssa ajoimme säännöllisesti Lyypekin ja Hampurin väliä, jossa oli "der Stau" joka ikinen päivä niin aamupäivällä kuin illallakin.

Investoinnit ajokilometriä kohden ovat ihan erilaiset ajettua kilometriä kohden harvaan asutussa maassa kuin tiuhaan asutussa maassa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Olit salakavalasti muuttanut tuota kommenttiasi #3 sen jälkeen, kun olin vastannut sen alemman kommenttini. (Periaatteessa sellaisen ei pitäisi olla mahdollistakaan, mutta varmaan se moderaattorina onnistuu.)

Alunperin siinä vaiheessa kun vastauskommenttini pukkasin, olit kirjoittanut Norjaan ja Ruotsiin tapahtuvasta vertailusta ja niiden pohjalta sanani valitsin.

Ranskaan ja Italiaan kohdistuva vertaus ei ole validi, sillä niissä on suuri väestöntiheys ja joka paikka on asuttu Suomen standardien mukaan katsoen. Pitkät etäisyydet tässä yhteydessä kun tarkoittavat samaa kuin harva asutus.

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki

"Eikös se ole jokaiselle selvää, ettei tänne kovin paljon ole ollut tunkua, mutta että jonkin verran olemme nettomuuttoa onneksi saaneet."

Täällä on lyhyt kasvukausi, pimeää useampi kuukausi vuodesta, eläminen kallista ja korkea verotus ja suuret sosiaalikustannukset. Kun kerran syytetään kolonialistiksi, niin mielellään omisin jonkun palasen maata jostain paremmalta sijainnilta.

Nettomaahanmuuton hyödyllisyydestä voidaan varmaan olla montaa mieltä. Suurin osa ei tänne kuitenkaan tule investointi mielessä ja ison pankkitilin turvin rakentamaan jotain oikeasti kansantaloutta hyödyttävää yritystä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Me suuret ikäluokat kuulemma syömme nuorempien eläkkeet, mikä nyt ei ihan paikkaansa pidä."

Ihan tarkkaan se menee niin, että suuret ikäluokat syövät suoraan nuorempien palkasta. Eläkekassan rahoja ei käytetä, koska ne ovat valtion velan panttina. Jätän tämän väitteen paikkansapitävyyden tarkistamisen myytinmurtaja Siikalan vastuulle.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ennen Siikalaa voin murtaa tuon myytin sillä perusteella, että yhteenkään velkakirjaan ei ole kirjoitettu moista panttisitoumusta, joten panttauksia ei ole tehty.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Valtioiden veloissa "panttaukset" on erilaisia kuin yksityisten ihmisten veloissa. Eläkekassan rahat on laskettu mukaan Suomen velanmaksukykyyn.

Mutta ihan miten tahansa laskien, jos nuorille jätetään yhtä paljon velkaa kuin eläkekassojen rahaa, niin kyllä se käytännössä tarkoittaa sitä, että nuorten eläkkeet on viety.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #9

Ei tarkoita. Valtion valtion velka ja eläkerahastot ovat eri asioita.

Tämän linkin takaa löytyy aika napakka selvitys valtion velasta ja siitä syömekö vai emmekö me syö velalla tulevien sukupolvien eväät. Kannattaa lukea:

https://rahajatalous.wordpress.com/2013/05/23/tule...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #9

"Valtioiden veloissa "panttaukset" on erilaisia kuin yksityisten ihmisten veloissa. Eläkekassan rahat on laskettu mukaan Suomen velanmaksukykyyn."

Kyllä kokonaisarviointi molemmissa tapauksissa riippuu velanhoitokykyolettamuksesta. Pankki myöntää yksityishenkilöllekin lainan tekemänsä kokonaisarvion perusteella. Tietysti arvonsa säilyttävä sataprosenttinen pantti kelpaa aina, mutta Suomelta ei sellaista ole vaadittu. Suomea on muista syistä kautta aikojen pidetty luotettavana velallisena, joka hoitaa lainansa eräpäivänään.

Joten eläkevarantojen määrä voi pieneltä osaltaan lisätä Suomen luotettavuuskuvaa asiansa hoitavana subjektina, mutta mitään juridista vaikutusta sillä ei ole lainojen sisältöön tai vastuisiin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

En malta olla huomauttamatta, että rahastoidut eläkevarat kattavat vain n. neljäsosan olemassa olevista eläkevastuista. Paljon on siis maksamista suunniteltu ns. suuria ikäluokkia nuoremmille polville.

Tässä on menty jo jonkin aikaa, jolloin eläkemksutulot eivät ole enää riittäneet eläkkeiden maksuun.

Eläkrehastojen paisuminen viimeisen vuosikymmenen aikana on johtunut pääosin valtavista QE-ohjelmista, eli rahan painamisesta tuottavuuden tuoman arvonnousun sijaan.

Suomen taloudellinen huoltosuhde on huono ja huononee edelleen v. 2030 asti jyrkästi, eikä siitä vain päästä yli eikä ympäri. Vertailukelpoinen maa on tässä suhteessa Kreikka ja kauempaa haettuna Japani.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Vuonna 2050 Suomessa on sataa eläkeläistä kohti enemmän 15 - 64 vuotiaita kuin EU-maissa keskimäärin. Kertoo Eurostat.

Suuria ikäluokkia ei Suomessa ollut montaa, joten niiden vaikutus on kohtuullisen lyhytaikaikainen.

Tänä vuonna Suomessa väestöstä on 0- 14 vuotiaita hieman yli 16 %, siis enemmän kuin mikä on EU:n keskiarvo.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Entäpä vuonna 3000 ?

Kai nyt aivan itse tiedät, että ennusteet 32 vuoden päähän ovat täysin hanurista, mutta ennusteet vuodelle 2030 todennettavia ja ajankohtaisia.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Suhteellista. Izhevskistä Pietariin on 30 tunnin junamatka, puhumattakaan Vladivostokista.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Tässä tieto niistä nuorten kurjista eläkkeistä!

https://yle.fi/uutiset/3-10156092

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset