PekkaSiikala11 Suoraa puhetta

Digitalisaatio valtava huijaus - Silti siihen uskotaan

Tyhmät ja tietämättömät vannovat digitalisaation nimeen, etenkin ne joille Nokia aikanaan nousi päähän ja vähän vielä ylemmäs. Enimmän aikaa digitaaliset tietojärjestelmät kuitenkin takkuilevat, kaatuilevat ja sekoilevat. Kun ei osata niin ei osata.

https://yle.fi/uutiset/3-10207164

Viimeksi maanataina jouduin turvautumaan manuaaliseen (hieno sana) toimintaan raahautumalla katsastuskonttorille jonottamaan, koska Trafin tietojärjestelmä ilmoitteli tilapäisestä häiriöstä. Yritä myöhemmin uudelleen.

Ei niin kauan sitten maksupäätteet eivät toimineet Orimattilassa eivätkä lähialueilla ainakaan pariin päivään. Siinä sitten etsiskeltiin auton lattialle mahdollisesti pudonneita kolikoita, että edes lyhyen pätkän makkaraa kaupasta saisi.

En löytänyt, en saanut. Mitäpä tuosta. Näihin olemme tottuneet ja meidät on näihin totutettu.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän komealla nimellä varustettu tietojärjestelmä on kuukausien ajan puuhastellut mitä sattuu, esimerkiksi vedellen hatustaan potilaille reseptejä. Kirjastopalvelutkin ovat takkuilleet ties kuinka pitkään.

https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/satoja-virheita-potilastietojarjestel...

Kun ei osata niin yksinkertaisesti ei osata. Mutta ei se mitään. Usko riittää ja uusia järjestelmiä rakennetaan. Luultavasti ensimmäiseen jättikatastrofiin asti.

Tuskin millään muulla alalla maailmassa koskaan ovat täysin ammattitaidottomat tekijät ja yritykset rahastaneet tyhjästä ja vahingoista niin paljon kuin suomalaiset IT-sählääjät ja yritykset.

Mutta ei se mitään. Digitalisaatio on hieno sana. Hällä väliä vaikka se ei toimi ja hidastaa työtä. Sotesta tulee juuri näiden toimimattomien tietojärjestelmien vuoksi hirvittävä sekasotku, joka vaatinee kasan vainajia.

Hyvää tätäkin päivää koodareille ja muille tyhjäntoimittajille. Digidigidää.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (46 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tämä oli sellainen närkästymisblogi, joka ei varmaankaan tarkoita sitä, että et uskoisi digitalisaation etenevän edelleen kiihtyvällä vauhdilla jokaisella elämän saralla.

Mutta liittyen tuohon kolikkojen etsintään voin lohduttaa sinua, että sellaista ei enää tarvitse koskaan harjoittaa sen jälkeen, kun käteinen raha poistetaan kokonaan ja kaikki ovat ostoissaan totaalisesti digitekniikan armoilla. Edes romanialaiselle kerjäläiselle et sitten voi heittää lanttia hattuun, ellei hänellä ole nappia painamalla lähettämääsi ropoa vastaanottavaa mobiililaitetta vieressään. Tiernapojilla saattaa joku sovellus kyllä löytyä ...

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Arvelen digitalisaatiohuuman jossain vaiheessa laantuvan, millä tarkoitan sitä että tekijöiden ammattitaidon on pakko nousta ja helposta huijausbisneksestä luovutaan. Ainakin jossain.

Silloin uusi järjestelmiä testataan huolella, eikä yhtäkään järjestelmää oteta käyttöön eikä myydä ennen kuin se on varmasti vakaa ja toimiva.

Ikävä kyllä tässä asiassa Suomi taitaa olla maailman peränpitäjä. Koska Nokia.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

#4. Kyllä se nyt Siikala niin on, että digitalisaatio on yhtä suuri muutos ihmiskunnalle kuin teollistuminen aikanaan.

Tietotekniikka on myös ainoita toivoja ihmiskunnalle selvitä tulevaisuudestaan.

Ei kannata kommentoida kuten Markku Huusko, joka väitti Huhtasaarta koskevassa blogissaan, että digitalisaatio alkoi 2000-luvun alussa, vaikka se alkoi jo viime sotien aikaan itämään ja kiihtyi 50-luvulla, jolloin luotiin mm internetin pohjaa tietoliikenteen kehityksessä.

En tiedä missä todellisuudessa olette Huuskon kanssa eläneet, mutta olisi hyvä itsekullekin perehtyä tietotekniikan historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen, vaikkei tekniikkaa itse tuntisikaan sen syvemmin. Tulee sitten kommentoitua fiksummin.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #35

Digitalisaatio on yleiskielessä hieman horjuva käsite. Tietotekniikan historia on minule toki tuttu, ja olen alalla puuhastellut mm. lehtien siirtyessä verkkoon. Paljon suuremmissakin hankkeissaa ole ollut mukana, jos kohta ne ovat kaatuneet superasiantuntijoiden vanhakantaisuteen. Kun ei heillä ymmärrys riittänyt.

Tietokoneita olen käyttänyt julkaisutoiminnassa 1980-luvun alusta lähtien.

Rajan vetäminen siihen milloin digitalisaatio alkoi on hyvin vaikeata. Joka tapauksessa sillä ja osaamattomuudella tehdään todella paljon hallaa. Internet on mainio osoitus suuresta virheestä; sehän luotiin erittäin pienelle porukalle, jonka mieleen ei edes juolahtanut mikä kaaos siitä syntyisi ja minkälaisen ammattiaisen rikollisuuden se ympärileen kasvattaisi, puhumatkaan siitä miten armottoman haavoittuva se on.

Onneksi maailmassa on kaltaisiasi, jotka tietävät aina enemmän paremmin ja varmemmin. Ei siis mitään hätää, vaikka mikään ei toimisikaan.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #39

#39. Niin Pekka maailmassa on aina sellaisia, jotka tietävät paremmin kuin sinä tai minä. Jouduin pehmentämään yleisarviotasi. Se yksinkertaisesti yleisti aivan liikaa.

Olen itse ollut tekemisissä läpi tietotekniikan sovellusten ja alustojen skaalan eri tehtävissä suurissa pienissä järjestelmissä ja eri tehtävissä Suomessa ja pitkin maailmaa. Siksi en näe kertomaasi ongelmaa todellisena yleisenä ilmiönä.

Nokian kehitystarina käytettävyydessä on esimerkillinen. Se ettei Nokian johto nähnyt älypuhelimien suurten kosketusnäyttöjen nopeaa tuloa ja selainkäyttöä ei kerro yhtikäs mitään siitä mitä sadat ja tuhannet kehittäjät ja markkinoijat näkivät hyvin aikaisin ja selkeästi jo 90-luvulla. Eli muiden ammatti-ihmisten näkemykset olivat oikeita, ammattijohtajien vääriä.

Mitä tulee internetin rikollisuuteen niin et näytä tietävän mistä se johtuu. Sen aiheuttavat valtiot, jotka terrorisoivat ihmiskuntaa urkinnalla ja tietoliikenteeseen ja eri alustoihin sekä laitteistoihin rakennetuilla takaporteilla tai sanotaanko valuvirheillä, jotka mahdollistavat urkinnan ja rikollisen toiminnan samaan aikaan.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

#1. Älä huoli. Vaihdantaan palaa taatusti tapoja maksaa ilman valvontaa. Se on hyvä ja toivottavaa. Kaiken inhimillisen keskitetty valvonta on sairasta ja vaarallisempaa kuin valvonnan puute.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Niinpä. Parikymmentä vuotta olen antanut aina uudelleen kirjallisen lupauksen, että terveystietojani saa antaa muillekin hoitoyksiköille eikä vaan vieläkään toimi.
Onhan näitä muitakin isoja huijauksia. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja tuulivoima.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Isossa sairaalassa kahden lääkärin välillä voi olla vain 10 cm paksuinen seinä, mutta tieto heidän välillään katoaa bittiavaruuteen.

Siinä potilas sitten ihmettelee. Ja saa uuden diagnoosin ja uudet lääkkeet, koska kikai aina alouetaan alusta, vaikka se pitkäaikainen tieto todellakin on siinä seinän takana.

Ikävä kyllä lääkäritkään eivät keskenään keskustele, eivät aina sitäkään vähää kuin heidän tietojärjestelmänsä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Olen kuullut , että lääkärien kaikki aika kuluu hitaiden tai toimimattomien potilastietojärjestelmien parissa tietokoneiden äärellä.

Lähestymme ilmeisesti vinhaa vauhtia potilaatonta sairaalaa ja terveydenhuoltoa.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #29

Ilmeisesti juuri siihen tähdätään.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #29

Hyvä oivallus. Se on juuri SOTE-uudistuksen tavoite, kunhan kimalaiset ovat ensin tyhjentäneet mesisäiliöt.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Olen samaa mieltä IT-alan kehnosta tasosta Suomessa. Itsellä on 30 vuoden kokemus ja tohtorin väitös nimenomaan vikojen paikantamisesta, missä töissä olin aikanaan Nokialla diagnostiikkainsinöörinä. En silti päässyt tällä teemalla sisään mihinkään yritykseen 10 vuotta sitten.

IT-yrittäjät eivät silloin ymmärtäneet, että vikojen ennakointi, analysointi ja paikantaminen olisi äärimmäisen tärkeä asia tulevaisuuden yhteiskunnassa. Nyt olen tavallaan vahingoniloinen kun näen näitä sekaannuksia. Olisin tehnyt kaikille sujuvat protokollat kuinka selvitä mistäkin tilanteesta ja kirjoitin siitä kirjankin, mutta ei...

Nyt kärsimme IT-alan päättäjien taitamattomuudesta kehittää Suomea.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Nykyään kyllä IT-ala ja IT:stä täysin riippuvaiset järjestelmien käyttäjät palkkaavat enenevässä määrin hakkereita ja muita asiantuntijoita, joiden ainoa tehtävä on löytää heikkoja kohtia järjestelmästä.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Käytettävyysteoria ja testaus ovat suomalaisile koodareille ja IT-yritykselle jokseenkin tuntemattomia asioita. Hakkerit ovat vääriä henkilöitä noita puutteita korjaamaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #7

En tiedä ovatko he vääriä, koska he ainakin löytävät ne ongelmapisteet. Kuka sitten korjaakaan. Ja todella, heitä palkataan nyt paljon!

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #8

Hakkerit etsivät aukkoja. Hakkerit eivät testaa käytettävyyttä. Mutta hyvä että edes aukkoja etsivät. Digitalisaatiossa oltiin alusta asti kovin sinisilmäisiä, kuten koko internetin kanssa. Ei juolahtanut mieleen että kaikkea mitä voi väärin käyttää niin sitä varmasti myös väärin käytetään.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #7

#7. Jälleen kirjoitat puuta heinää. Suomessa ollaan oltu hyvin perillä käytettävyyden tärkeydestä. Tähän kiinnitti mm Nokia suuren huomion ja oli juuri siksi pidetty kautta maailman kaikenlaisten ihmisten keskuudessa.

Myös ohjelmistojen ja niiden muodostamien kokonaisuuksien eli systeemeiden testaus on ollut korkealla tasolla.

En tiedä mihin kokemukseen lausuntosi perustat. Tiedän kuitenkin väitteidesi olevan perättömiä yleistyksinä.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #36

Nyt sinä heittelet puuta ja heinää. Täydellisesti. Olen näet toiminut käytettävyystestaajana, ja siltä pohjalta tiedän ettei testaajan yhteenkään ehdotukseen kiinnitetty mitään huomiota. Irvokasta asiassa on se että suunnileen kaikki tarvittava tieto käytettävyydestä oli jo olemassa ja tajolla, mutta siitä ei Suomessa piitattu.

Jopa Kelan sivusto oli pitkään niin täynnä bugeja ja käyettävyyden kannlta hirveitä virheitä että joitakin niistä korjautin.

Ja Nokian taru on tuttu. Käytettävyydeltään valtavasti parempi Apple kaatoi sen yhdellä puhelinmallilla, jolle Nokia nauroi, ja jolle suomalainen media on loppua povannut vuodesta toiseen. Turhaan.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #41

#41. Nokian kehitystarina käytettävyydessä on esimerkillinen.

Se ettei Nokian johto nähnyt älypuhelimien suurten kosketusnäyttöjen nopeaa tuloa ja selainkäyttöä ei kerro yhtikäs mitään siitä mitä sadat ja tuhannet kehittäjät ja markkinoijat näkivät hyvin aikaisin ja selkeästi jo 90-luvulla. Eli muiden ammatti-ihmisten näkemykset olivat oikeita, ammattijohtajien vääriä.

Sinun täytyy ymmärtää, että Nokia oli paljon muuta kuin sen johtoryhmän Ollila tai Vanjoki.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"IT-yrittäjät eivät silloin ymmärtäneet, että vikojen ennakointi, analysointi ja paikantaminen olisi äärimmäisen tärkeä asia tulevaisuuden yhteiskunnassa."

Tämä ymmärretään erittäin hyvin. Maksaja vaan puuttuu aina juuri tossa kohtaa.

Toisaalta testausstrategia on aina pakko suunnitella niin, että johonkin kohtaan testaaminen ja korjaus täytyy aina lopettaa, muuten järjestelmät eivät valmistu ikinä. Virheettömiä järjestelmiä ihminen ei kykene toteuttamaan. Sitten toinen on luonnollisesti se kustannuspaine.

Aivan sama ilmiö on sähkötekniikassakin. Yritetään tinkiä turvallisuudesta ja tuodaan markkinoille turvallisuudeltaan puutteellisia laitteita. Ei ostajat näe laitteen sisälle. Sitten niitä jää pistokokeissa kiinni ja vedetään pois markkinoilta.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Tärkeitä tietojärjestelmiä tulisi testata 3 - 5 vuotta.

Ja nyt sivutaan jo hiukan moraaliakin; otetaanko ennemmin raha kuin kieltäydytään toimittamasta epäavakaata järjestelmää?

Syitä on kilpailutusjärjestelmässä ja tietojärjestelmien myyjissä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #16

On jo hieman isompi ohjelmistotalo ja isommasta järjestelmästä kysymys, jos on oma järjestelmätestaustiimi ja testaustiimin vetäjä. Silti nekin testaa vain sen verran kuin asiakas haluaa maksaa. Aina tehtäessä muutoksia pitäsi tehdä järjestelmätestit ym. Silti ei voi mitenkään löytää kaikkia mahdollisia virheitä.

Tietojärjestelmien hinnat olisivat monin kertaiset nykyiseen verrattuna, jos niitä testattaisiin vielä enemmän. Oikeasti työmäärältään pieni koodimuutos vaatii tietojärjestelmässä siihen nähden moninkertaisen hallinnollisen ja testaustyön. Siitä syystä osa ohjelmistokehittäjistä ei tykkää työskennellä suurien tietojärjestelmien parissa. Niissä kehitystyö on tylsempää työtä, koska laadunhallinta testauksineen tekee työstä tylsää rutiinia, kun pieniä muutoksia joutuu pyörittelemään raskaan testaus- ja laadunhallintaprosessin mukaisesti.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #22

Niinpä ei testa. Tehdään sutta. Yksinkertainen juttu. Ja se vasta kalliksi tulee, meille kaikille.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #16

#16. Viiden vuoden testejä ei tehdä kuin ydinvoimaloiden systeemeille ja sitä luokkaa avioniikalle.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Nyt on parina aamuna digi TV totaalisesti pikselöitynyt ja ruudulle tulee ilmoitus: Heikko signaali. Tilanne on jatkunut vuosia eikä useat paikalla käyneet asentajat ole saaneet ongelmaa ratkaistua. Digitan mukaan signaali pitäisi olla hyvä Espoon Kivenlahdesta mutta kun ei ole.
Kun asiantuntijoista ei ole apua, on ryhdyttävä itse sellaiseksi. Salapoliisityöni on johtanut yhden epäillyn kannoille. Kuulemma operaattorit kiihkeästi rakentavat 4G verkkoja, jotka aiheuttavat häiriöitä TV:n. Onkohan tilanne kenenkään hanskassa Suomessa? Muistaakseni jo 1960-luvulla saatiin USA:ssa TV lähetys toimimaan kuusta, joten hiljaiseksi vetää tämä Suomen tilanne kun Espoosta ei kuva välity Keravalle.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Tuulivoimalat alkavat olla toinen syy tv-kuvan heikkoon laatuun tai peräti katoamiseen.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Tilanne on vielä pahempi. Ei se kuva aina välity Espoosta Espooseenkaan.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Ei se mitään huijausta ole.
Ensimmäistä kertaa digitaalitekniikkaa aloin opiskella 1976. Silloin se oli lähinnä binäärilaskentaa ja toteutettiin TTL-logiikalla.
Samalla analoginen laskutikku vaihtui digilaskimeen.

Ilman digitekniikkaa autossasi ei olisi lukkiutumattomia jarruja, ajonvakautusjärjestelmää, ajotietokonetta, monitoiminäyttöä ja monenlaisia automaattisia järjestelmiä.

No - toimihan Lada, Datsun 100A ja pikkuCorolla, jotka olivat eniten myytyjä autoja Suomessa.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Autot ovat eri asia, sillä järjestelmät ovat suhteellisen yksinkertaisia ja testattuja. Siitä huolimatta autoissa yleisimmät viat (kuluvia osia ei lasketa) ovat juuri näissä digitaalisissa laitteissa. Moottorinohjausyksiköt sekoilevat ja ajautuvat virhetilaan, varoitusvalot palavat milloin lystäävät, koko auto menee sekaisin jos siihen kytketään perävaunu, akut tyhjenevät yllättäin koska lataus on ohjelmoitu liian moniumutkaiseksi ja paljon muuta.

Ehkä digitaalisuus ei ole huijausta, mutta sen suunnittelu ja valmistaminen ja myyminen ovat.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

...joo...mullakin on ollut Pösö. Sitten vaihdoin Tojoon ja kaikki toimii.

Yksintertaisuutta en allekirjottaisi, koska ojausyksikkö mittaa kymmeniä parametreja ja käyttää monia toimilaitteita.Moottorinohjausyksikkö kuluttaa nykyisin enemmän sähköä kuin auton valot.
Kymmenen vuotta sitten auton sähkölaitteiden tehontarve ajossa oli 0,5 kW ja nykyään 2...3 kW. Hybridit ja sähköautot ovat oma lukunsa.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #15

Yksinkertaisuudella tarkoitan sitä että kyseessä on auto, jolla on ehkä yksi käyttäjä, ja sitä ettei auto (vielä) ole riippuvainen verkosta eivätkä auton tietokonepohjaiset järjestelmät ole riippuvaisia ihmisestä. Soten tietojärjestelmiin verrattuna auto on yhtä yksinkertainen kuin kirves.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #18

#18. Tämä lausuntosi paljastaa, ettet tunne nykyisiä järjestelmiä lainkaan.

Apotti-järjestelmä, jota rakennetaan nyt, on tietoteknisesti simppeli. Sen vaikeimmat osat eli alustat kuten tiedonhallinta ovat valmisohjelmistoja.

Modernin auton tietotekniikka on erittäin vaativa kokonaisuus. Ja sen tosiaikaiset toiminnot kriittisempiä ihmisen turvallisuudelle kuin Apotin pääosat.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #15

Bostonilainen isäntäni ajeli Camry farkulla. Kertoi, että kaverit kyselevät, miksi suosii japanilaista kotimaisen sijaan. Sanoi vastaavansa, että haluaa ajaa autolla, ei pitää sitä huoltamolla...

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Suunnitteluvirheistä aiheutuu odotettua nopeammin kuluvia osia. Autoteollisuudessa vanha ja tyypillinen ongelma on ennen aikaisten korjausten tarve. Tältä osin se ala ei mitenkään eroa tietotekniikasta. Auto on massatuote, jossa pikkuviat karsitaan pois pikkuhiljaa. Moottori on käytännössä kehitetty jo paljon aikaisemmin ja voi olla jopa alun perin suunniteltu jo kymmenekin vuotta aikaisemmin, sitä on sitten paranneltu uusiin malleihin.

Tietojärjestelmät ovat mittatilauksena räätälöityjä tuotteita. Autoa voi verrata suuremman jakelumäärän saavuttaneeseen ja pidempään markkinoilla olleeseen ohjelmistotuotteeseen.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #17

Oli miten oli niin autojen yleisimmät viat ovat näissä tietokonepohjaisisa komponenteissa. Sote-uudistuksen karmeimmat ongelmat tulevat olemaan tietojärjestelmissä.

Muistanpa ajan, jolloin eräässä järjestössä Suomessa käytettiin kaikkeen tietojärjestelmiä. Yllättäen Yhdysvalloissa vastaava järjestö käsitteli valtavasti suuremman asiakas- ja tietomäärän nopeammin manuaalisesti tasan puolet pienemmällä työvoimamäärällä.

Fakta homma.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #21

Harvoin tietojärjestelmillä päästään nykyään niihin automatisointiodotuksiin joita myynnissä mielikuvilla rakennetaan.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen Vastaus kommenttiin #21

Ongelmana it-järjestelmissä on se, että jossakin vaiheessa ne liittyvät ulkomaailmaan antureiden, toimilaitteiden tai ihmisten kautta. Vaikka ohjelmisto toimisi ideaalitilanteessa täydellisesti (mitä se ei juuri koskaan tee), niin laitteiston, antureiden ja toimilaitteiden vikaantumiset ja käyttäjän töppäykset kaatavat järjestelmän, koska näihin ei ole ohjelmistossa varauduttu. Testauksessa keskitytään vain todennäköisimpiin vikaantumisiin.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Maan hallitus luottaa sotesäästöjen saavuttamisessa teknologiaan. ;-)

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Myös tekniikka voi sotkea asioita, muutostyöt niissä.

”Vian syynä kuituverkon muutostyöt – korjaantuu klo 13
Elisa kertoo (siirryt toiseen palveluun), että vian syynä on kuitukaapelin muutostyö, joka liittyi metron muutostöihin. Yle Uutisten saamien tietojen mukaan kuitukaapelin siirto tapahtui tiistai-iltana Siltasaarenkadulla.
Elisan mukaan vian arvioitu korjausaika on keskiviikkona kello 13.”

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuosta kaatumisestahan tämä koko blogi on saanut alkunsa, jos chekkaat ensimmäisen linkin.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Digitalisaatiosta on tullut itsetarkoitus. Sitä tungetaan sinnekin missä siitä ei ole kuin haittaa. Jos kehität loistavan teollisen tuotteen niin rahoitusta et taatusti saa, ellet ymppää tuotteeseen jotain digitaalista.

Startup mesuille on turha mennä ellei ole tarjota jotain, joka toimii kännykällä ja jolla voi riistää rahvasta jakamistalouden nimissä.

Nämä ovat pikkuasioita. Isot asiat ovat sotessa ja Sipilän pääkopassa.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Hyvää päivää Pekka. Tässäpä halusin jutustella kanssasi digisoinnista ja ihmisten vuorovaikutuksesta sen välityksellä. Millaisen kuvan saamme toinen toisistamme näin digimaailman välityksellä?
Ensinnäkin uskon Sinun olevan huomattavasti komeampi luonnossa kuin kuvassa. Enkä usko Sinun olevan normipäivätoiminnoissasi ihan noin kärkäs ottamaan kantaa maailman menoon. Tekstisi ja kuvasi antavat kuvan kärkkäästä "kiukuttelijasta". Minä puolestani uskon Sinun olevan älykkäällä huumorilla ja paljolla kokemuksella varustettu monialatietäjä. Ihan oikeesti.
Omasta kuvastani voin todeta, että luonnossa en ole läheskään niin komea kuin kuvasta voisi päätellä. Ja tuosta "vinttini" toiminnan tasosta arvioni on, että luulen olevani ihan keskitasokansalainen. Eli vähempi tiedän. Enempi luulen. Luku ja kirjoitustaidon opin n.70 vuotta sitten kansakoulussa. Ja nämä näppäimen käsittelyn salat opin 50-luvulla ollessani rautakaupan nuorempana myyjänä.
Hyvä että tuli opittua. Sillä nykyisinhän tää jutustelu ei monestikaan tapahdu luonnossa naamat vastakkain, vaan sormituntumalla digimaailmassa.
Non niin. Tulipahan purettua päivän keskusteluannos. Koeta kestää. Se nyt tietysti jää arvoitukseksi keskustelenko yksin omassa ajatusmaailmassani?
Ei tässä muuta kuin reippaita päivän jatkoja. Terv Teukka

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

US profiilissani toteankin vaatimattomasti olevani erinomaisen empaattinen ja hyväsydäminen. Ilmeisesti olen myös hyvin komea, koska naiset ovat aina ihan lääpällään minuun.

Vakavasti puhuen digitalisaatio on lähentänyt meitä, mutta myös etäännyttänyt. Kirjoittamalla kirjeitä paperille ja lähettämällä niitä toisillemme olisimme lähempänä tosiamme kuin digitaalisessa maailmassa.

Sanomalehtien siirytyminen digitaalisiin versioihin oli hirveä erehdys sanomalehdiltä. Siinä sivussa on tapettu sanomalehtien lisäksi Suomesta myös lukutaito ja sivistys.

Mutta kun seistemänkympin rajapyykki on saavutettu niin elämä on mukavaa. Ei tarvitse välittää mitään siitä mitä muut ajattelevat. Kunhan nukkuu hyvin, suoli toimii, eikä hirveästi kolota!

Mukavaa jatkoa sinullekin!

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Kiva kun vastaus juttelit. Kerroit toiminnoistasi. Ovat täälläkin ihan reilassa. Mitä tässä muuta kuin kuumaa alkukesää.
p.s. teksitini on ihan omaani ei plgioitua.

Käyttäjän vekotin kuva
Kyuu Eturautti

Ehdotan näkökulmaa näin tietojärjestelmäarkkitehtuuria tekevänä henkilönä. Tietotekniikka, digitalisaatio yms. ovat vain työkaluja. Ne ovat kuin vasaroita.

Hyvissä käsissä hyvä vasara auttaa rakentamaan. Huonoissa käsissä vasara aiheuttaa enemmän tuhoa. Huonosta vasarasta katkeaa varsi ja paraskaan osaaja ei saa sillä aikaiseksi kuin vaaratilanteen.

Pohdin juuri tunnin takaisessa blogauksessani miksi julkinen tietotekniikka on niin huonossa jamassa, tässä katsotaan myös samaa asiaa.

Ei tietotekniikka hoida potilasta mutta laadukkaasti tehtynä se auttaa lääkäriä hoitamaan useampia potilaita yhä paremmin. Pitää ymmärtää että osaamista tarvitaan. Huono kirvesmies tekee huonon talon, huono tietoteknikko huonon tietojärjestelmän.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset