PekkaSiikala11 Harva tietää ja useimmat luulevat

Verkkolehdet kuolevat - 10 vuoden kuluttua niitä ei muisteta

Kymmenen vuoden kuluttua verkkolehdet nykyisessä muodossan ovat muisto vain, eikä edes Ylen sivuilla yllytetä keskustelemaan ja kommentoimaan. Tulette näkemään, jos elää saatte, ja tähän sisältyykin merkittävin syy väitteeni ehdottomaan kattavuuteen.

 

Verkkolehdet syntyivät monella tavalla erehdyksinä, väärinä arvioina ja hetken pelosta, puhumattakaan ylettömästä uskosta internetin kaikkivoipaisuuteen. Se että näin kävi selittyy parilla yksinkertaisella tekijällä.

Pääosin päätoimittajat Suomessa eivät ole yrittäjiä eivätkä medioitten omistajat ole journalisteja. Niinpä muutospaineessa ratkaisut olivat sekavia, huonosti perusteltuja ja vielä huonommin ymmärrettyjä, etenkin koska omistajapuoli Suomessa on orientoitunut säästämiseen enemmän kuin minkään kehittämiseen.

Jos elää saatte. Siinä villakoiran ydin. Miettikääpä asiaa.

Mitkä ikäluokat olivat perinteisen median suurkuluttajia ja myös innokkaimpia tietokoneiden käyttäjiä? Luultavasti haarukka voidaan karkeasti asettaa 1950 - 1980 syntyneiden kohdalle. Myöhemmin syntyneet eivät enää oleet kovin innokkaita sanomalehtien lukijoita, mutta sitäkin kiinnostumeempia kännyköistä ja tietokoneista.

Tässäkin on tapahtunut raju muutos, sillä 2000 ja myöhemmin syntyneet eivät enää tietokoneita hanki kuin pakon edessä. Älykännykät riittävät heille. Eivät he lue verkkolehtiä. Eivätkä liiku Facebookissa.

Verkkolehdet nykyisessä muodossaan on kuitenkin luotu tietokoneille ja välttävästi tableteille. Älykännyköilläkin niitä voi lukea, jos viitsii sählätä ja tihruta.

Omassa ympäristössäni olen nähnyt hyvin selvän jakautumisen. Yli 40-vuotiaat saattavat lukea verkkolehtiä ja joskus ehkä niissä kommentoidakin. Alle 40-vuotiaat eivät lue verkkolehti eivätkä ainkaan kommentoi, eivätkä liiku Twiterissä, saati Facebookissa, joita kumpaakin media on pitänyt pahimpina uhkinaan.

Ylivoimaisesti suosituin mediatuote nuorten sukupolvien kohdalla on paperinen paikallislehti, jos paikkakunnalla sellainen on.

Paljon on puhuttu ansaintalogiikasta, ja se totisesti on ollut ja on yhä medialta pahasti kateissa. Huuhaillaan jossain maksumuurien ja oletettujen mainostulojen välimaastossa. Tästä päästäänkin hyvin tärkeään tulevaisuuteen vaikuttavaan tekijään: Joka  ikinen päivä olemme lähempänä hetkeä jolloin mainostajat huomaavat että mainostaminen verkkolehdissä on tehotonta. Yhtä pian mainostajat havahtuvat huomaamaan ettei Googlemainonta ole kovin kustannustehokasta ja että Facebook ei ole mainostajalle järkevä alusta.

Kohdennettu mainonta ei toimi riittävän kustannustehokkaasti ja kohdennetusti algoritmien varassa. Varma juttu.

Kymmenen vuoden kuluttua nykyisiä verkkolehtiä muistellaan hirveinä erehdyksinä, jos yleensä muistellaan. Kauheimpana erehdyksenä muistetaan vapaa ilmainen kommentointi ja olematon moderointi.

Tilalle tulee vanhaa ja uutta, ja jokainen saa itse arvioida mitä vanhaa ja millaista uutta nykyisen kohelluksen tilalle kasvaa.

Minulla on omat käsitykseni. Heitän ilmaan kysymyksen: Mihin ja miksi unohtuivat oikeat näköislehdet? Ne joita voi rakentaa näppärästi ja nopeasti PDF-tiedostoina ja selata ja lukea kaikilla laitteilla? Ja joita ei päivän mittaan tunnin välein muuteta niin että uutinen tai artikkeli, jonka haluaisit toisenkin kerran lukea, on jo kadonnut.

Huomattakoon myös että näihin selattaviin näköislehtiin on hyvin helppo myydä ja valmistaa mainoksia. Tiedättehän, ihan sellaisia mainoksia, joihin voi tutustua uudestaan tarvitsematta ihmetellä että missähän sen näin, ja koskahan se sattumoisin jossain esiin pomppaa. Jos yleensä koskaan pomppaa.

Ilman muuta tämä teksti on veden heittämistä hanhen selkään. Etenkin Suomessa kahdessa asiassa näet ollaan vahvoja, ja ne asiat ovat muutosvastarinta ja erehtymättömyys. Vaikka pää irti lähtisi ja kipeää tekisi.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

En usko, että verkkolehdet kokonaan häviävät.

Tietenkin esim. Uusi Suomi tulee häviämään nykyisessä muodossaan muutamassa vuodessa. Jo seuraavan laman aikana voi Alma Mediassa alkaa iso luuta heilumaan.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Eivät ne kokonaan häviä, mutta suuret mediatalot ja maakuntalehdet joutuvat kyllä verkkolehdistään niiden nykyisessä muodossa luopumaan. Tai sitten tulee konkurssi.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

On hyvä muistaa mistä verkkolehdet alkunsa saivat. Internetillä tietysti oli mittava merkitys, mutta todellisen syyn antoi 1990-luvun syvä lama, joka vaikutti rajusti perinteisten paperilehtien tulovirtaan. Mainostajat kaikkosivat ja tilaajat vähenivät.

Siirtyminen verkkoon nähtiin pelastuksena, mittavana säästönä. Säästettiin paperissa ja säästettiin työntekijöissä. Tätä voi verrata vaikka siihen että autoteollisuus olisi laman aikana päättänyt luopua autojen valmistuksesta ja kehittämisestä ja ryhtynyt valmistamaan ja myymään sähkökäyttöisiä polkupyöriä.

Käyttäjän vekotin kuva
Kyuu Eturautti

Itse olen Aamulehden (paperisen) tilaaja, niitä harvinaisia alle nelikymppisiä jotka sitä ovat tehneet jo kauan. Kun olen poissa kotoa, luen tabletilla. Pari vuotta sitten tablettilehdestä sai klikattua yksittäisen jutun auki, sitten se näkyi selkolukuisena ja halutut sivut sai myös PDF:ksi.

Sitten tuli suuri "yleisön kovasti toivoma" uudistus ja nyt nämä toiminnot poistettiin.

Epäilemättä jossain johdossa on todettu että vihdoin on maailma pelastettu. Tilaan nyt kuitenkin vielä, mutta into hiipuu vuodesta toiseen.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Olen tilannut vain Orimattilan Sanomat. Se on niin pieni aviisi ettei sen sivuilla törmää koskaan poliittiseen propagandaan, ei paikalliseen eikä maailmanlaajuiseen. Tärkeintä on kertoa puriko paikkakuntalainen koira ulkopaikkakuntalaista miestä, vai tapahtuiko toisin päin.

Orimattilan Sanomat on loistava sanomalehti, koska sitä ei voi lukea verkossa.

Hesarin nettiversion tilauksen lopetin syyskuussa, koska kommentointi. Kotiin tulee Etelä-Suomen Sanomat paperisena, mutta ei minun tilaamanani, ja siitä luen yleensä vain Fingerporin.

Urheilupöljänä joudun kurkkimaan MTV:n verkkosivuille. Päivittäin. Iltapäivälehtien verkkosivuilla käyn ehkä kerran kuukaudessa.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Jos verkkolehdillä on jotain tulevaisuutta, niin se tulevaisuus löytyy niistä verkkoaviiseista, jotka eivät julkaise propagandaa, vaan tyytyvät julkaisemaan asiaa, oli se sitten ikävää tai mukavaa.

Hengissä selviävissä verkkojulkaisuissa uutiset ovat monipuolisesti tarkasteltuja, oikeita ja ne ovat, puolueettomia, asenteettomia ja sensuroimattomia.

Mikä tärkeintä, julkaisusta ei löydy yhtäkään kuvaa hiljalleen keski-ikäistyvän Sara Chafakin takapuolesta.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Kaunis ajatus joa tuskin koskaan toteutuu, koska verkkolehtien toimintamalli perustuu kopiointiin ja hektisyyteen. Tyyliin asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Lehti.

Ulkomaisia uutisia kopioidaan lähes yhtä härskisti kuin MV-lehti kopioi Hesarin uutisia. Hämmästyttävän usein näen suomalaisissa verkkolehdissä uutisia, jotka ovat liki sanasta sanaan peräisin jostain suuresta ulkomaisesta verkkolehdestä.

Syykin on aika selvä; kun on tarpeeksi paljon säästetty tekijöissä niin tekijöiden on melkein pakko sortua kopiointiin. Ne harvat jäljellä olevat takapuolet kun on liimattu näyttöpäätteiden äärelle. Piiri pienenee koko ajan ja siten tietokin yksipuolistuu.

Yhä usemmin - myös paperilehdissä - kerjätään lukijoiden uutisia, kuvia ja vinkkejä. Olitko paikalla? Lähetä kuva. Kerro mitä näit.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

#6 Olisipa joku kuullut, miten syvään huokaisin, kun netti-ip-lehdet kilvan huusivat kahden julkisuuden henkilön juuri alkanutta seurustelua.

Siis, oikeesti, ei todellakaan kiinnosta.

Vaikka itsekin olin vuosina 1984-88 IL:n markkinoinnissa töissä, niin jotain rajaa juttuihin!

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Meni hanhen selkään tahi ei, tolkkua tässä kirjoituksessa on.
Tokikin näköislehtienkin selailu kännykän äppseillä on tolkutonta varmaan nuorillekin, heti sen jälkeen kun kulloisenkin uuden laitteen uutuudenviehätys on mennyt. Sen verran mitättömän kokoisia näytöt edelleenkin ovat ja pysyvät kun laitetta ei voi kovasti kasvattaa.
Olen odottanut jo pitempään koska ensimmäiset pienet hologrameja muodostavat kännykät tulevat. Samaten olen odottanut projektoria kännykkään, s.o. mahdollisuutta heijastaa kännykän näyttö isonpana vaikka vessan seinälle jos ei halua muille näyttää. Toki myös erilaiset virtuaalisilmikot voisivat olla ratkaisu.
Toisaalta lehden rakenteen suhteen ei taideta osata kuin paperilehden matkiminen ja jatkuvasti päivittyvät juttuvirrat erilaisilla suodattimilla. Siinä suhteessa olisi varmaan eniten kehittämisen varaa ja tilaa innovaatioille.

P.s. Tämä plokistus olikin kahdesti. Laitoin ensi sinne toiseen mutta nyt tännekin.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Kännyköiden näytöt ovat kasvaneet, mutta pieniä silti.

Ikäkysymyskin ja kirjoittaessa koko- ja sukupuolikysymys.

Ajattelu on rajoittunutta. Verkkolehtienkin kohdalla. Kuvitellaan että nyt on nähty kaikki.

Eräs ongelman ydin on hyvin yksinkertainen. Sitä ongelmaa voidaan kutsua koodareiden luomien yritysten osuudeksi.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Valtionarkistosta löytyy julkaisuja, jotka elävät ja elävät vuosisatoja. Onkos siellä näitä nettiversioita ja, jos on, niin mitenkä tallennettuina ?

Paperilehden piti kuolla jo 80-luvulla, kun joku ideoi lankapuhelimesta ladattavan näytölle ilmestyvän sivun. Ei käynyt niin, vaan persiilleen meni.

Lahdessa olin kehittämässä PDF-lehteä. Edelleen surkea käyttöliittymä selattavuudeltaan ja arkistoitavuudessaan vrt. printti.

Koneet ja ohjelmat muuttuvat, teksti säilyy ja elää printattuna.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Paperi säilyy vielä satoja vuosia. Mutta PDF julkaisun tekeminen ja selaaminen ovat jo helppoja juttuja.

Luen niitä usein.

Nykyiset verkkolehdet eivät ole sanan varsinaisessa merkityksessä lehtiä vaan nettisivustoja.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Paperi tulee säilymään, tai ainakin jotakin joka ulkoisilta ominaisuuksiltaan muistuttaa paperia ja joka saattaa jopa sisältää jonkin verran selluloosamössöpuristetta. Onhan jo opittu tuottamaan tekstiä ja kuvia paperille niin, että sisältöä voidaan muuttaa pikseleinä olevia pigmenttimolekyylejä alkeellisesti kääntelemällä ja järjestelemällä. Tulossa siis lienee jossakin vaiheessa "paperi" jolle voidaan tietoliikenneyhteyden kautta lähettää uusia sisältöjä.

Sisältöjen tolkullisuutta se tosin ei, valitettvasti, paranna lainkaan.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Meinaatko, että jos olisi kyse musiikista palattaisiin soittelemaan LP-levyjä?

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Hyvä kommentti- LP:t ovat säilyvää arvotavaraa, mutta kyllä kuuntelen pääasiassa cd-versioita. Mutta se paperinen printtilehti !

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Itse olen täysin 'sähköistynyt' eli seuraan vain sähköistä joukkotiedotusta eri muodoissaan. Kampaajallakin luen omaa laitettani, kun paperiseen lehteen ei vaan enää kiinnosta tarttua :) Fiktion lukemiseen käytän lukulaitetta ja äänikirjoja kuuntelen myös tilanteisiin sopivasti.

Toivon todella, että kehitys sähköisessä viestinnässä suuntaa muuhun kuin menneeseen. Eikä tämän pitäisi olla edes ikäkysymys, itse täytän 60 ensi vuonna.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #13

Menneessä on paljon hyvää. Siitä hyvästä voi ottaa parhaita paloja uutta luodessa.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Kas kun et ennusta kännyköiden ja muiden päätelaitteiden häviämistä. Niissä juuri nämä digitaaliset palvelut ovat yksinkertaisella tavalla toteutettuna tarjolla.

Sinä siis ennustat pokkana, että ihmiset alkavat työmatkoillaan junissa, busseissa ja ratikoissa levitellä työmatkoilla kotiin tilaamiaan paperilehtiä vierustoverinsa kiusaksi rajoittamaan hänen oman lehtensä lukuhetkeä !

Minusta kun näyttää, että julkisissa kulkuvälneissä kaikki räpläävät kännykkää. Imaislehtiä siellä tosin on ja nekin heitetään sitten lopuksi kulkuvälineen lattioille.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

En ennustanut.

Totesin vain että verkkolehdet nykyisessä muodossaan kuolevat pois.

Tämän kommentin kirjoittaminen isolla älykännykällä kesti yli minuutin.

Käyttäjän HarriMulari kuva
Harri Mulari

#16 älykännykät kädessään syntyneet 2020-luvun nuoret olisivat näpytelleet tuon tekstisi 10 sekunnissa. 2-vuotias siskontyttö käyttää ja nohevasti Youtubea eli mm. klikkailee mainokset pois häiritsemästä ja vierittelee ruutua mieleisen sisällön löytämiseksi.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #18

Osoitit juuri blogini väittämän oikeaksi.Tosin sormien kokoa media ei missään muodossa ole vielä kyennyt muuttamaan.

Käyttäjän HarriMulari kuva
Harri Mulari Vastaus kommenttiin #21

#21 ei se lapsi niiltä mainoksilta tulevaisuudessakaan välty, vaikka Youtubessa ne viiden sekunnin jälkeen piiloon saakin. Se mainonta on siellä sisällöissä. Ammattimaiset bloggaajat ja vloggaajat elättävät itsensä kumppanuuksilla ja tuotesijoituksilla, jotka takaavat mainostajalle laajan näkyvyyden suht edullisesti. Suomessakin parhaimmillaan satoja tuhansia näyttökertoja murto-osalla jostain paperilehden taksoista. Jotain näiden puhuvien ja kävelevien mainostaulujen suosiosta ja vaikutusvallasta kertoo se, että nämä tyypit kiertävät kouluja ala-asteita myöten kovilla liksoilla.

Kilpailu on kovaa eikä nuorella yrittäjällä ole kuitenkaan varaa ylihinnoitella itseään. Maailmalla on jo yleistymässä se, että kumppanuuksia solmitaan ns. keskikokoisten ja nousevien nimien kanssa alan starojen sijasta.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #24

Jotain mainonnan merkityksestä kertoo se että yhä useampi palvelu myy lisähinnalla kokonaan mainosvapaita palveluita. Mainoksethan ovat asiakkaalle lähinnä riesa muualla kuin paperilla.

Käyttäjän HarriMulari kuva
Harri Mulari

Hesari on saatavilla myös näköislehtenä ilman niitä kommentteja. En kyllä itse käytä kuin joskus kuukausiliitteen takia katsoakseni näyttävää taittoa. Jutut siitäkin luen kännykän ruudulta, joskus harvoin jonkun isomman kokonaisuuden pöytäkoneelta. Hyvin skaalautuu. Muutenkin alkaa harvassa olla ne lehdet, joita ei olisi mobiilioptimoitu. Jotain PDF:iä nyt viimeiseksi kaipaan.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Joskus yksinkertaisin on myös tehokkainta. PDF muodossa tallennetuista sivuista syntyy selkeä selattava julkaisu muutamassa minuutissa. Teen usein sivuja aikakauslehdille juuri niin.

Pitää muistaa että jonkun on aina tekstit ja kuvat luotava ja sivut taitettava.

Tein muuten täysin responsiivisiakin sivuja ja sivustoja 15 vuotta sitten. Nyt samaa myydään ikään kuin uutuutena.

Käyttäjän eerojalkanen kuva
Mari Yritys

Totta. Itsekin luen hesarin kuukausiliitteen tabletin sovellukselta näköislehtenä. Se alkaakin olla ainoa luettava osa hesaria, kun jutut eivät ole äkkiä kyhättyjä klikkiuutisia asiavirheineen. Niitä on sentään tehty pidemmällä aikajänteellä ja niissä ei niin selkeästi tuputeta toimittajan omaa maailmankuvaa.

Paparisena tulee vain Suomen Kuvalehti. Toki senkin saa luettua tabletilta, mutta jotenkin on elämys tarttua perinteiseen lehteen omassa rauhassa.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Jos ei näitä verkkolehtiä olisi niin mistä ihmeestä saisimme tietää mikä onni tai ongelma on kaikenmaailman julkimoita kohdannut tai edes sitä että ken ylipäänsä on julkkis. Ankeaa olisi myös ultrafeministin elo ilman mahdollisuutta melkein tosiajassa saada julki tuskaansa ahdistuneesta elämästään sovinistien hallitsemassa arjessa.
No ultrafeministit tässä nyt vain olivat yksi esimerkki, arjessamme on monia muitakin ryhmiä joiden elon päivää ahdistaa olemisen kummallinen keveys, jottain täytyy tehdä ja julistaa sisällökseen elämälleen, some erilaisine mahdollisuuksineen on heille oivallinen henkireikä.

Käyttäjän timoekman kuva
Timo Ekman

Nyt menee mettään ja pahoin näissä ikäpolvikuvauksissa ja monessa muussakin. 80-90-luvulla syntyneet kuluttaa mediaa todella rajusti. Siis näitä verkkolehtiä ihan tässä muodossa missä ne nyt ovat.

Ja kyllä, älykännyköillä, näillä 5-6 tuuman näytöillä, selaa erittäin vaivattomasti eri medioiden sivuja. Mediathan nimenomaan ovat tehneet erilliset sivustot mobiilisovelluksille ja PC:le.

Ja mitä tulee Facebookiin, niin 20-40 vuotiasta on siellä kuin meren mutaa. Se on toki totta, että nuorien osuus on hiipumaan päin, mutta osuus on silti aivan valtava edelleen. Oman ikäisistä tutuistani 3 ei kuulu Facebookin. Loput puolen tuhatta tuttua kuuluvat ja ikähaarukka on 25-40 kieppeillä. Aika jykevä peittoprosentti etten sanoisi.

Mainitset, että 2000 ja myöhemmin syntyneet eivät liiku Facebookissa. Pitää paikkansa. Siihen on kuitenkin valtaosin yksinkertainen syy. Facebookissa on 13-vuoden ikäraja. Katsotaan, mikä on tilanne 10 vuoden päästä.

Ja sitten tuohon väitteeseesi, että nuoret olisivat kiinnostuneet tilattavasta paikallislehdestä (luettelen samaan sakkiin maakuntalehdetkin). Eivät muuten ole. En tunne kuin pari tapausta alta nelikymppisistä, joille tulee ylipäätään mikään tilattava lehti. Ja tunnen aika valtavan skaalan alta nelikymppisiä.

Ainoa, mitä nuorten näkee joskus lukevan paperisena on kaupunkilehdet, jotka, yllätys yllätys, ovat ilmaisia. Mistään ei olla valmiita maksamaan yhtään mitään.

Tässä suhteessa menee maaliin väitteesi, että internet oli erehdys. Jep, se oli erehdys siinä mielessä, että sinne alettiin syöttämään tavaraa ilmaiseksi ensimmäiset 20 vuotta. Kun olisi ollut nykyisen kaltaiset maksumuurit heti alkaa päältä käytössä, netin ansaintalogiikka olisi ollut kunnossa alusta alkaen. Nyt menetettiin pari sukupolvea sille, että opetettiin saamaan median sisältö ilmaiseksi. Ja se oli giganttisen luokan munaus.

Ajatus digitaalisesta näköislehdestä on oikein jees, itsekin sellaista visioinut, mutta ensin tarvitaan ihan valtava asennemuutos siihen, että mediasta ollaan valmiita maksamaan. Ja ongelmia on vielä sen jälkeenkin. Digitaalisista ilmoituksista ei oikein revi leipää kirveelläkään ellei ihan harrastelijapohjalta ala sellaista väsäämään. Olen tehnyt aika tarkkojakin laskelmia ja kyselyitä asian tiimoilta.

Mainitset myös nettimainonnan olevan tehotonta. Ehei! Hinta-laatu suhde paperisen lehden haitaksi on aivan kammottavan hyvä, koska ne algoritmit on hämmentävän tarkkoja.

Annan maksullisen mainostamisen lisäksi yhden äärimmäisen esimerkin. Facebookissa toimii Avoin Puskaradio Seinäjoki -niminen ryhmä. Jäseniä on 25 000 ja rapiat päälle. Vertailun vuoksi. Ilkka-lehdellä, joka on maakunnan ykkösmedia millä mittarilla tahansa mitattuna, on levikki 40 000 melko tarkasti ja lukijmäärä siinä 90 000 pintaan. Ilkasta jos ostaa sivun ilmoituksen, se maksaa vaikka minkälaisilla alennuksilla tonnin pari plus alv. Avoimeen puskaradioon kun laittaa ilmoituksen, se ei maksa mitään. Kyllä, ryhmän säännöt sallivat ilmaisen mainostamisen. Tiedän yrityksiä, jotka eivät edes ajattele paperista mainostamista, koska netin hinta-laatu suhde on aivan ylivertainen. Ja nämä yritykset ovat kasvamaan päin.

En usko paperin kuolemaan vielä hetkeen, mutta netissä tapahtuu jokin oleellinen muutos johonkin suuntaan vielä. Maksumuurit ovat hyvä enne siitä.

Kyselet myös sen perään, että minne unohtuivat digitaaliset näköislehdet. Mene minkä tahansa maakuntalehden tai vaikka Hesarin sivulle, niin löydät ne. Jokaisella on digitaalinen näköislehti eli ne eivät ole unohtuneet minnekään.

Sama koskee kaikkia kaupunkilehtiä.

Mutta kymmenen vuoden päästä nähdään mikä on tilanne.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Minulla on 50 vuoden kokemus mainonnasta ja markkinoinnista. Oletan ettei sinulla ole, ja sen huomaa. Et ihan ymmärtänyt sitäkään mitä digilehdellä tarkoitin. Mitäpä tuosta.

Käyttäjän timoekman kuva
Timo Ekman

Sinulla voi olla 50 vuoden kokemus menneen ajan markkinoinnista ja mainonnasta. Mutta ei selvästikään tästä ajasta. Kun taas minulla on. Mutta mitäpä tuosta.

Tarkenna ihmeessä, mitä tarkoitit digilehdellä? Minulla on eräänlainen digilehti mielessä ollut jo pidemmän aikaa. Katsotaan ollaanko samoilla linjoilla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset