PekkaSiikala11 Kaikki on paremmin kuin ennen

Työttömiä 146 000 - työttömiä työnhakijoita 256 000

Ylen uutisen mukan työttömyys vähenee koko ajan, sillä työttömiä on nyt yhtä paljon kuin 10 vuotta sitten. Voi kai sitä vähenemiseksi kutsua, jos niin haluaa. Mutta toivoisin kuitenkin että media ja journalistit pääsisivät itsensä kanssa yhteisymmärrykseen työttömien kokonaismäärästä.

Kas kun Ylen uutisen mukaan työttömiä oli joulukuun lopussa enää 146 000, mutta työttömiä työnhakijoita oli Ylen uutisen mukaan joulukuun lopussa 256 500.  Onko työttömyys siis jaettu kahteen osaan, siten että työtön, joka on työnhakija, ei ole työtön?

Eikä tässä vielä kaikki, sillä kaikesta huolimatta työllisyysaste on noussut jo jopa yli hallituksen asettaman tavoitteen.

https://yle.fi/uutiset/3-10611894

Yle on myös kertonut, että telakkkateollisuudella on huutava työvoimapula Turun suunnilla, mutta samaan aikaan työttömiä laivanrakentajia on vaikka muille jakaa.

https://yle.fi/uutiset/3-10608075

Jälkimmäisen uutisen kommentointipuolelta kyllä löytyy hyviä syitä telakkateollisuuden työvoimapulaan. Suomalainen hitsari kun ei mitenkään suostu tekemään töitä 2 - 6 euron tuntipalkalla ja on muutoinkin kovin laiska.

En tiedä ovatko tuollaista väittävät kommntoijat yrittäjiä vai muuten vain sadisteja.

146 000 työtöntä vai 256 500 työtöntä, vai vielä enemmän työttömiä? Kenen asialla Yle on näitä tarinoita levitellessään?

Vai onko journalisteille jossain vaiheessa ryhdytty tekemään aivojen ohitusleikkauksia?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuollaisessa uutisoinnissa pitäisi tarkentaa määritelmiä ja sanankäyttöä. Ei siinä ole kyse mistään takapuolesta revityistä luvuista.

Aktiivisten työnhakijoiden joukossa on suurin osa sellaisia, jotka ovat jollain muulla tavoin työllistyneet siinä määrin, ettei heitä lasketa mukaan varsinaisten työttömien lukumäärään. He ovat siis työttömiä sen tavoittelemansa työpaikan tai elämäntilanteen kannalta katsottuna.

Jos nuo yllä ilmoittamasi luvut laskee yhteen, niin saa summaksi noin 400.000, joista tarkkaan sanamuotoa tulkiten voisi ajatella tilanteen olevan siten, että 400.000 työttömästä noin 260.000 etsii töitä, loput eivät.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Niinpä työttömiä siis onkin n. 400 000, ei suinkaan 146 000 tai 256 500.

Journalistin tehtävänä on jakaa tietoa siten että lukija ymmärtää sen tiedon. Tässä tapauksessa Ylen olisi ehdottomasti pitänyt selvittää mikä on mitäkin ja milloin on mistäkin puhe.

Oikein kovin odotan selkeää näyttö siitä, että Suomessa on 146 000 työtöntä, jotka eivät hae työtä. Myös työllisyysasteen kasvun perusteet olisi tullut selvittää.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Kysymys on siitä, että TEM:in tilasto kertoo lähes todellisen työttömyystilanteen, kun taas Tilastokeskuksen luku on noin 11000 henkilön haastatteluun perustuva estimaatti (arvio) tästä tilanteesta. Tämä estimaatti on monestakin syystä harhainen mutta pääsyy on siinä, että näyte ei ole edustava. Läheskään kaikkia syrjäytyneitä työttömiä ei ole tavoitettu netin tai puhelimen puutteen takia, he eivät halua vastata kaiken maailman kyselyihin, vastaavat mitä sattuu, kaunistelevat tilannettaan (inhimillistä), jne.

Tilastokeskus perustelee menettelyään sillä, että näin tehdään muissakin maissa, joten saadaan vertailukelpoisia tuloksia. Tämä menettely kelpaa kuitenkin lähinnä vain trendien arviointiin, ei absoluuttisiin tarkasteluihin. Toisaalta taloustieteilijät ovatkin ihastuneet vain muutosten tarkasteluihin ja kätkevät tietämättään tai jopa tietoisesti absoluuttiset luvut.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki

Ainoastaan laaja työttömyys on edes lähellä todellista työttömyyttä. Laaja työttömyys oli reilu vuosi sitten lähes 400 000. Tämän vuoden tilastoja laajasta työttömyydestä en löytänyt

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201804242200...

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Tilastokeskus taas tökkii, niin copypastean mitä aamulla noita tuli laskeskeltua. Sakarin hakema laaja työttömyys tuli myös laskettua TEMin lukujen pohjalta.

Ajanjakso - Työttömät työnhakijat + Palveluissa yhteensä = Nämä ynnättynä.
2017 joulukuu - 295524 + 114565 = 410089
2018 joulukuu - 256504 + 116418 = 372922

Silmiin osui samalla, että kaikenmaailman hömppäkurssit kuten työttömyyden väheneminenkin on painottunut yli 50 vuotiaiden ikäluokkaan, ties miksi.

Vuosimuutos 2017 joulukuu - 2018 joulukuu:
Ikäluokka - Työttömät työnhakijat + Palveluissa yhteensä = Nämä ynnättynä.
Alle 50v - -23036 + -1996 = -25032
Yli 50v - -15984 + 3131 = -12853

Sitä en tiedä, että mikä hyöty on marssittaa CV:n tekokursseille eläkeikää lähestyviä. Enkä tiedä sitäkään, että miksi työttömyys on vähentynyt noin paljon ikäluokalla, jolla tuntuu olevan aina liian korkea ikä työpaikan saamisen esteenä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo ikäryhmien työllistymisaste on mielenkiintoinen asia ja kuvastaa fundamentaalisempaa sosiodemograafista muutosta Suomessa. Kun suuret ikäluokat astuivat aikuisikään 60-70 -lukujen taitteessa, yhteiskunta nuorentui äkisti. Ulf Sundquist valittiin 26-vuotiaana opetusministeriksi, Paavo Väyrysestä tuli Kekkosen "bellboy", firmat palkkasivat 20-vuotiaita myyntipäälliköitä, koska heillä piti olla "draivia".

Nyt alle 30-vuotiaat ovat pääsääntöisesti työttömiä, pitkänlinjan opiskelijoita, oman tiensä ja tulevaisuutensa etsijöitä ... Suurien ikäluokkien edustajat, jotka eivät ole halunneet eläköityä, ovat yhä kaikkein korkeimmilla palleilla liike-elämässä tai politiikan konkareina. 60-vuotiaiden palkkaaminen aktiivisuutta vaativiin työtehtäviin ei tunnu lainkaan niin absurdilta, kun he ovat vielä nuoria nykymaailmassa.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

60-vuotiaan palkkaaminen johtajaksi tai asiantuntijaksi voi houkutella, mutta ns. tavallisiin töihin hän kyllä on vähintään 10 vuotta liian vanha - ainakin työnantajien mielestä.

Totta on se, että ennen- paljon ennen suuria ikäluokkia - vastuullisiin johtotehäviin saatettiin valita nippanappa 20-vuotiaitakin. Tosin noina aikoina 50-vuotias oli vanhus.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Mielenkiintoista tässä on juuri tuo ristiriita Tilastokeskuksen tuottamien lukujen ja TEM:n tuottamien lukujen välillä, erityisesti siksi että Tilastokeskuksen lukuja pidetään "oikeina ja virallisina" koska ne perustuvat samaan tilastointitapaan kuin muissakin maissa.

Se että tilastointitapa on sama kuin muualla ei tietenkään tee tilastosta luotettavampaa kuin TEM:n tilastoista, ainoastaan vertailukelpoisemman.

Niinpä aivan oikeata työttömien määrää on hyvin vaikea mistään löytää ja mistään edes päätellä. Se lukuhan voi olla melkein mitä tahansa haarukassa 100 000 - 500 000.

Niinpä vaarana on että politiikan ja yleensä kaikkien työttömyyteen kohdistuvien toimien pohjaksi voidaan valita lähes mikä tahansa luku tuosta mainitsemastani haarukasta.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

#6

Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot:
Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.

TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.

Lisätietoja tilastojen eroista: http://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2016-08-23_men_00...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Termit olisi todellakin syytä saata kohdalleen. Työllisyyttähän mitataan tällä hetkellä kahdella tavalla: 1) jos on tunnin töissä viikon aikana, on ollut koko viikon työssäkävijä ja 2) jos on vuoden lopussa töissä, on ollut työssäkäypä koko vuoden, tarpeen mukaan määritelmä valiten.

Työttömälle on kolme eri määritelmää: 1) työtöntä työvoimaa on jos on työtön vuoden viimeisenä työpäivänä, 2) tulonjakotilastossa on työtön jos haastattelun perusteella on ollut työtön väh. kuusi kuukautta vuodesta ja 3) työtön on tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa ja toistaiseksi lomautetut.

Noita vertailemalla voi siis sama ihminen olla yhdessä tilastossa työtön ja toisessa työllinen samaan aikaan sekä myös olla olematta kumpikaan. Olisi siis paikallaan kulloinkin olla hyvinkin tarkka mitä tilastoa millloinkin lukee ja julistaa.

Käyttäjän SatuRintala kuva
Satu Rintala

Olen siis ollut työllistetty, koska olin osa-aikatöissä vuonna 2018 (16h/h/vko) opiskelun ohella. Olin kuitenkin työtön työnhakija, koska en ollut työssä tai opiskelemassa juuri 31.12., ja sain soviteltua työttömyyspäivärahaa. Olinko siis työtön, työnhakija vai työllistetty?

Käyttäjän SatuRintala kuva
Satu Rintala

Olin vuonna 2018 opiskelija ja osa-aikainen työntekijä. Samaan aikaan olin myös TE-keskuksen listoilla aktiivinen työnhakija. Osa-aikatyön vuoksi olin kai osa-aikatyötön eli työtön, mutta en kaikissa tilastoissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset