PekkaSiikala11 Kaikki on paremmin kuin ennen

Satoja kuollut hoivakodeissa - Tässä karu totuus

Jopa 15 vanhusta kuollut laiminlyöntien vuoksi, kertoo Yle. Näitä viittätoista tapausta selvitellään, eikä niistä tarkemmin kerrota. Ei hätää, olemme kaikki vaatimassa lisää hoitajia ja henkilökuntaa, etenkin vaalien vuoksi, emme niinkään vanhusten vuoksi, mutta parempi sekin kuin ei mitään.

Aluksi kannattaa lukea Ylen juttu:

https://yle.fi/uutiset/3-10632660

Hoivakodit ovat brändättyjä julkisia tai kaupallisia laitoksia, mummoloita, virikkeellisiä, kodinomaisia ja turvallisia. Niissä rakas vanhuksemme on hellässä hoidossa, täsmällisemmmin hoivassa. Eikö niin? Eikä hän siis kuole koskaan, ei ainkaan jos hoitajia on riittävästi?

Tässä keskustelussa on unohdettu eräs hyvin tärkeä asia. On näet vielä paljon hoivakotejakin kamalampia paikkoja vanhuksille. Niitä kutsutaan kodeiksi, joissa vanhusten toivotaan asuvan niin pitkään kuin mahdollista.

Kotona ei kukaan kaadu siksi että hoitajia on liian vähän. Tämä on varma asia. 

Isäni on jämerä sotaveteraani, joka jo vuosia on asunut vaimonsa eli äitini kanssa laadukkaassa palvelutalossa. Viime marraskuussa soittaa pirautin ukolle, ja vastasihan tuo, hetken päästä, koska puhelimeen pääsy oli hidasta huonojen jalkojen vuoksi. Mutta vastasi kuitenkin.

- Odotas hetki niin istun, sanoi äijä.

Odotin hetken, minkä jälkeen ukko loihe lausumahan:

- Putosin tuolilta ja kaaduin. Pitää vissiin soittaa hoitajat nostamaan ylös. Soitellaan myöhemmin.

Mikäs siinä. Hoitajat kuulemma tulivat, nostivat pystyyn, testastivat ukon ja lähettivät ambulanssilla sairaalaan. Lonkka tietysti murtui. Kuten sanoin niin mikäs siinä. Lonkka leikattiin ja tekoniveltä aseteltiin.

Joulukuun 8. päivänä isäni täytti 95 ja oli jo kotiutettu palvelutaloon. Kaikki hyvin. Soitin ukolle onnitellakseni.

- Odotas hetki niin istun, sanoi äijä.

Déjà-vu! Tällä kerralla isäni ei kuitenkaan pudonnut tuolilta eikä murtanut lonkkaansa. Hienoa.

Lonkka murtui, se toinen, vasta 29 tammikuuta tänä vuonna, kun isäni sängystä kapusi ja tarttui rollaattorin ja nurin kupsahti. Ihan ilman hoitajia, kuten kotona kuuluukin. Myös palvelutalon asunto on koti.

Nyt veteraani makoilee terveyskeskuksen vuodeosastolla. Keuhkokuumettakin on pukannut, eikä lonkkaa voitu sairaalassa leikata. Toipumaan päin äijä on, juuri niin vahvasti kuin huonokeuhkoinen 95-vuotias molemmat lonkkansa parin kuukauden sisään murtanut ukko voi olla.

Äitimuori täytti eilen siellä palvelutalon asunnossan 97. On siis sentään nuorempi kuin Runeberg, ja kovin odottaa kovin miestään kotiin.

Jos joku on jaksanut lukea tähän asti niin tiedoksi että uuri nyt ja vihdoinkin päästään asiaan.

Montako hoitajaa tarvitaan estämään 95-vuotiasta sotaveteraania tai tämän 97-vuotiasta vaimoa kaatumasta?

Vastaus ei ole 0,5 eikä 0,7.

Isäni on yhä vankka jätkä, ja taitaa painaa 90 kiloa. Hänen kohdallaan oikea luku lienee 4. kaksi kummallakin puolella. Eikö niin? Äitini on ehkä 55-kiloinen ja enintään 158-senttien, joten hänen kohdallaan oikea luku taitaa olla 2.

Ei väliä ovatko yksityisen laitoksen hoitajia vai julkisen laitoksen hoitajia.

Lopuksi otsikossa lupaamani karu totuus. Vanhuksia ei voi estää kuolemasta. Vanhuksia ei voi estää kaatumasta. Ei jos vanhus saa ja voi liikkua. Ainoa varma keino estää kaatuminen on sitoa vanhus pysyvästi sänkyyn, ja lähes varma keino on palkata 4 hoitajaa jokaista vanhusta kohti ympärivuorokautisesti.

- Mulla on ollut hyvä elämä, sanoi isäni eilen lääkärille.

Mukavaa 0,7 päivää kaikille!

P.S. Haluan tässä yhteydessä kiittää Hollolan palvelutalo Huilia. Loistava paikka jossa isäni ja äitini ovat saaneet elää yhdessä onnellista vanhuutta, ja jos oikein hyvin käy niin se hyvä elämä vielä jatkuu.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (75 kommenttia)

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Jos "hoitokodin" tarkoitus on tuottaa sijoittajille voittoa niin ei tarvii kovinkaan suuria älynlahjoja käsittääkseen että sijoittajien tuotot on tossa yhtälössä se ykkönen.
"Valtion" vastaavissa taas tärkeintä on käyttää rahaa mahdollisimman vähän jotenka molemmissa asiakas on se ketä kärsii.

Pekka Pylkkönen

Siinä vaiheessa jos vanhus toteaa jotta on ollut hyvä elämä, jotain on mennyt oikein.

Biologia tekee hyvinvointiyhteiskunnalle tepposet. Onkohan täällä paljon muuta tehtävissä kuin panikoida ja ehdotella epärealistisia ajatuksia?

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Täytyy muistaa että 0,7 hoitajaa on keskiarvo. Jos kolme 0,7 hoitajaa on yhden vanhuksen kimpussa, niin montako hoitajaa jää muille, keskimäärin, desimaalilukuna?

On hienoa jos lakiin kirjataan jokin minimi, mutta ei pidä kuvitella että se tekee kertaheitolla vanhusten hoidosta laadukasta. Pelkäänkin että lähestyvät vaalit kiinnostavat päättäjiämme enemmän kuin vanhusten hoidon todellisuus

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Totuus on tarua ihmeellisempää, Pekan tarina on tosi, eikä mielikuva. Jos ihmisen kuolema voitaisiin välttää lisäämällä henkilökuntaa se olisi jo suoranainen ihme. Kuolema kun on ihmisen syntymälahja elämältä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kokemukseni äitini saamasta ympärivuorokautisesta hoidosta kunnallisessa hoitokodissa on positiivinen ja minulle on jäänyt käsitys, että parempaa hoitoa hänen kaltaiselleen muistisairaalle tuskin voitaisiin missään taata.

Nämä ovat tällaisia kansankiihotuskampanjoita, kuten Oulun seksuaalirikoksetkin. Jostain syystä niitä pyritään nostattamaan mahdollisimman paljon juuri vaaleja ennen.

Esperi Caren toiminnasta on kyllä uutisoitu vuosien aikana muutoinkin ja siksi uskon, että siinä on parantamisen varaa. Yhtiöstä on muodostunut kuva, että 90% sen sisäisestä viestinnästä koostuu voittojen raportoinnista ja lisäsäästöjen etsimisestä. Huono maine tulisi ottaa huomioon kun toiminnan pyörittäjää kuntakohtaisesti valitaan ja vaaditun laatutason noudattamista tulee valvoa. Vaikka sitä 0,7 ihmistä ei laissa lukisikaan.

Mutta lienee selvää, että Suomen kaltaisessa maassa ei missään hoitokodissa tahallaan laiminlyödä asukkien turvallisuutta tai hyvnvointia, puhumattakaan siitä, että joku linkistä luettu parvekkeella tapahtunut kaatuminen tulisi automaattisesti sälyttää hoitajien vastuulle. Vai olisiko siellä parvekkeella kenties ollut vain 0.5 hoitajaa 0,7 asemasta?

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Noinhan asia on. Kuten kirjoitin tulisi isäni tukena hänen liikkuessaan rollaattorilla olla vähintään 2, mutta mieluiten 4 hoitajaa.

Kokonaan toinen ja mielenkiintoinen kysymys on sitten se haluaako täysissä järjissään oleva vanhus vierelleen 4 hoitajaa 24/7?

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ihan outoja käsityksiä hoitajista. Oletko tietoinen, että heitä koulutetaan kunnioittamaan yksityisyyttä, eivät ne ole vieressä häiritsemässä toista.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #9

Et ole lainkaan ymmärtänyt mistä on kysymys.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Ihmisen Tehtävä on kuolla .

Ennemmin tai myöhemmin .

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"Vanhuksia ei voi estää kaatumasta."

Jos uskoisin tähän, niin silloin en olisi myöskän uskonut siihen, että ihminen olisi koskaan kyennyt liikkumaan muuten kuin kävellen. Ei siis autolla, eikä edes hevosella.

Todellisuudessa kyse on tässäkin asiassa siitä milloin se tapahtuu, eikä siitä etteikö kyetä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Toki voidaan estää. Esimerkiksi sitomalla sänkyyn loppuelämän ajaksi.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Viime vuosituhannen lopulla vanhusten kaatumiset hoivakodeissa estettiin tehokkaasti rauhoittavilla lääkkeillä. Huonokuntoisen vanhuksen saa loppuiäksi vuodepotilaaksi antamalla rauhoittavia lääkkeitä kahden - neljän viikon kuurin. Köysiä ja lepositeitä ei tarvita.

Tälle vuosituhannelle tultaessa joku sitten totesi, että liikuntakyky on vanhuksellekin tärkeää. Joku toinen säesti, että on epäinhimillistä sitoa vanhus viimeisiksi vuosikseen sänkypotilaaksi.

Nyt valitellaan, että vanhukset kaatuvat. Pahinta on, että kuolevatkin.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #24

Noin on asia. Juuri noin.

Olemme perimmäisten kysymysten äärellä. Haluammeko vuosia elämään, vai elämää vuosiin, omalla kohdallamme ja vanhustemme kohdalla.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Uskotaan nyt kuitenkin vielä toistaiseksi se ettei vanhuksia vois estää kuolemasta. Ei edes robotiikalla eikä älyvaatteilla.

Eikä hoitajamäärillä.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Tässä yhteydessä puhutaan usein rahasta. Puhutaan nytkin. Vanhuspalveluihin käytetty raha (ostovoimakorjattuna) yli 65-vuotiasta kohden:

Norja 60 400, Tanska 39 300, Ruotsi 38 800, Suomi 23 200

Lähde: Nososco, Social protection in nordic countries (2017), Ilta-Sanomat

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Koko kansantalouden ostovoimakorjaus ei ole kovin merkittävä seikka tilastossa, kun ajatellaan, että Norjassa hoitajien palkat ovat noin kaksinkertaiset Suomeen verrattuna.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Kaikista kauniista puheista ( ja niitä vaalien alla riittää!) huolimatta olen tullut sellaiseen käsitykseen, että niin valtionvarainministeriö kuin poliitikotkin haluavat meillä noita kustannuksia alentaa, koska muutoin tulee perikato.

Tavoitteena ilmeisesti on Neuvostolii... anteeksi, Venäjän tasolle pääsy?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Oma sotaveteraani-isäni kuoli jossakin vaiheesa kaaduttuaan terveyskeskuksen vuodeosaston vessassa pöntön ja seinän väliin n. klo 22 illalla. Hänet löydettiin sieltä sitten aamulla 7,30 - eli 9,5 tunnin kuluttua, kun ei ollut sängyssään, eikä aamupalalla.

Hoitajamitoitus oli varmasti riittävä tuolloin potilasmäärään nähden.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Lauri, todella surullinen tapaus. Kertoo kyllä silloin vuorossa olevien hoitajien ammattitaidosta ja asenteesta, jos eivät ole huomanneet, että hoidettava on poistunut huoneesta palaamatta takaisin nukkumaan. Siis koko yön aikana!

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Hoitajamitoitus ei taida koskaan olla riittävä. Parempaan suuntaan toki voitaisiin mennä, mutta olemmeko valmiita siitä maksamaan?

Ja niin kauan kuin on ihmisiä on myös inhimillisiä ja myös epäinhimillisiä virheitä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Katsokaa sivu 24 alla olevassa:

https://www.avi.fi/documents/10191/8064383/Julkais...

"24. Suunnitelmaan on kirjattu, miten palvelua koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään."

- -"Tässä selvityksessä tarkasteltiin Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vuosina 2016 ja 2017 toteutettuun valvontakampanjaan osallistuneiden vanhustenhuollon ympärivuorokautisten toimintayksiköiden (21 kpl) omavalvontasuunnitelmien sisältöjä." - -

Tulos on, että 90 % omavalvontasunnitelmista ei ole tässä selvityksessä sisältänyt näitä ohjeita! Tämä oli tilanne kaksi - kolme vuotta sitten, mikä mahtaa olla tilanne nyt?...

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Kaiken takana on loppujen lopuksi raha. Mikään valvonta ei sitä tosiasiaa muuta.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Lehmät eivät äänestä.

Eläinten ja ihmisten kohtelussa on myös hyvin ratkaiseva ero. Heikoksi ja sairaaksi vanhentuneen elikon hengissä pitäminen on herkästi rikos, ja eläinlääkäri suosittaakin eläimen pikaista lopettamista. Meitä ihmisiä sen sijaan saa ja pitää kiusata lähes miten pitkään tahansa.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Arvoista ja arvottamisista on kyse. Niin kauan kuin maahanmuuttajat kiinnostavat enemmän ja kestävämmin kuin vanhukset ei vanhuksilla ole mitään toivoa. Esimerkiksi näillä palstoilla vanhushoidosta puhutaan erittäin harvoin, mutta maahanmuuttajista on puhuttu tauotta yli 10 vuotta.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Oikeasti se pitäisi olla niin että koko ikänsä veroja maksaneet vanhukset vokkeihin ja vokkien asukkaat vanhainkoteihin nauttimaan "palveluista" . Voi olla että kotiinlähtöhalukin nousisi erittäin korkealle.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Ei sotketa asioita. Kas kun niissä vokeissa vanhusten tilanne olisi paljon huonompi kuin huonoimmissakaan hoivakodeissa.

Kannattaa ajatella ennen kuin painaa enteriä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Lehtinen kurkisti uutta asiaa.

Löysit vanhustenhoidossa ensin ahneet yritykset, sitten aasinsillan lempiaiheeseesi vastaanottokeskusten ylivertaisen hyvään palvelutasoon.

Enää puuttuvat tuulivoimaloiden pakkasella jäätyvät lavat.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Täytyy sanoa, että tämä blogi on moneen päivään parasta lukemista.

Erittäin ajankohtainen, omakohtainen ja hyvin kirjoitettu, tämän pitäisi jokaisen päättäjän lukea.

Kiitos.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Kela on ollut otsikoissa epäonnistuneiden ja epäinhimillisinä pidettyjen kilpailutustensa vuoksi. Pääjohtaja Elli Aaltonen sanoo ongelman olevan hankintalaissa, joka ohjaa kilpailutuksia. Hän vaatii eduskuntaa muuttamaan lakia.

”Siinä ei ole mitään järkeä, että me kilpailuttamisella vaihdamme ihmisen kotia tai pakotamme vaikeavammaisen lapsen terapiakuntoutuksen alkavaksi nollasta”, Aaltonen sanoo.

https://www.vihrealanka.fi/juttu/kelan-p%C3%A4%C3%...

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Täällä ovat minua paremmin asioista perillä olevat henkilöt väittäneet ettei hankintalaki suinkaan pakota valitsemaan halvinta tarjousta, ja että tarjouspyynnön saa ja voi laatia myös siten että suurin painoarvo on laadussa.

En tiedä onko tuo totta. Itse olen törmännyt kaikissa tarjouspyynnöissä (en ole ollut koskaan tarjoamassa palveluita) vain siihen että halvin tarjous voittaa.

En tunne pääjohtaja Elli Aaltosta lainkaan, mutta mielikuva minulla hänestä on, eikä se mielikuva ole täysin painokelpoinen.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Palveluntarjoajien suhteen käy usein niin, että kokemuksen karttuessa kysyntäkin kasvaa. Kysynnän kasvu ja palveluntarjoajan ammattitaidon lisääntyminen kasvattavat tuntihintaa. Kela ja kilpailulaki eivät vastaa tähän markkinan aiheuttamaan yrittäjän "ahneuteen" millään tavoin.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Yllättävän monet kommentoijat ja blogistit kiinnittävät huomionsa valvontaan. Siis vanhustenhoidon valvontaan. Valvontaa toki tarvitaan, mutta ei valvonta muuta mitään rahaksi.,

Mitä paremmin valvotaan niin sitä enemmän valvonta maksaa, ja mitä enemmän valvonta löytää epäkohtia niin sitä enemmän niiden korjaaminen maksaa.

Kuka maksaa? Kuka yleensä suostuu maksamaan? Vai kuvitellaanko että raha vanhusten hoitoon tulee valtion ja kuntien budjettien ulkopuolelta, vähän niin kuin se tulee niihin hävittäjähankintoihin?

Ei tule. Jokainen lisäys hoitajamitoitukseen maksaa, jokainen parannus hoitoon ja hoidon laatuun maksaa.

Kuka maksaa? Saako sinun verotustasi kiristää jotta vanhusten hoitoon saadaan enemmän hoitajia ja vanhuksille nykyistä turvallisempaa ja parempaa hoitoa?

Meillähän käytetään selvästi vähiten rahaa vanhushoitoon, jos verrokkimaiksi otetaan Ruotsi, Tanska ja Norja. Olen kuitenkin aika varma siitä, että kukaan meistä ei halua maksaa enempää vanhusten paremmasta hoidosta. Me vain vaadimme sitä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Hassua on, että samaan aikaan, kun vaadimme valvontaa lisättäväksi, haluamme erikseen kysyttäessä vähentää byrokratiaa.

Mutta tapahtuneella on seurauksensa: Lisäämme kohta paljon panoksia ympäristöterveystarkastuksiin ja siellä terveydensuojeluun ja siellä vanhustoimintaan. Hoidon taso ei valitettavasti viranomaistarkastuskäyntien määrän lisääntyessä yhtään kohene.

Lastensuojelun ja nuorten palvelujen tarkastustoiminta jää vain vähäksi aikaa vähemmälle.

Nykytilanne on se, että kotihoito, tuetun asumisen yksiköt, hoivakodit ja sairaalat kuormittuvat vanhusmäärän kasvaessa.

Kuohunnan vuoksi poliitikot sortuvat paineen edessä. Seuraukset tiedetään: Kun hoivakotien palvelumitoitusta kasvatetaan, kotihoito jää heitteille. Osaavien hoitajien määrä ei kasva, vaan hoitajia siirrellään toisiin tehtäviin.

Lähihoitajan palkka on niin onneton, ettei se alalle uusia työntekijöitä houkuta. Pätevät ovat jo nyt vakityössä. Jos siirrämme hoitoresurssia hoivapalveluihin, lasten päivähoitopaikat kärsivät pulasta. Palikoiden siirtelyä kummoisempaan ei pystytä. Ei vaikka kuinka vaatisimme.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Juuri noin on asia.

Ikävä totuus kierretään puhumalla priorisoinnista, koska se kuulostaa hienolta ja älykkäältä. Käytännössä se kuitenkin on vain juuri tuota kuvaamaasi palikoiden siirtelyä.

Rahaa tässä tarvitaan, ja paljon. Hoitajien määrään, hoitajien palkkoihin, lääkäreihin, keittäjiin, siivoojiin, talkkareihin,, ja vielä kaiken valvontaan.

Mistään sitä rahaa ei saada, koska verotusta ei saa kiristää ja miljardikaupalla pitää samaan aikaan säästää. Niinpä vanhuksilla ja vammaisilla ja muilla avun tarvitsijoilla on edessään entistä kaameampi tulevaisuus, vaikka hoitajamitoitus lakiin kirjattaisiin tasolle 0,5, 0,6, 07, tai peräti 1,0.

Se mikä johonkin menee on jostain pois.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #37

Priorisointi (kielitoimiston sanakirjan mukaan "asettaa tärkeysjärjestykseen, panna etusijalle, etusijaistaa") sisältää jo oletusarvoisesti sen, että kun jollekin ensisijaiselle annetaan niin muut jäävät toissijaisina vähemmälle tai kokonaan ilman.

Ainoa hieno asia siinä sanassa on, että sivistyssanana se maistuu himpskatin hienolta silloin kun oikeasti pitäisi sanoa otettavan pois muilta.

Mutta kaikitenkin meillä tuntuu noin yleisesti olevan paljon enemmän suostumusta laittaa rahaa tekijöiden vahtimiseen kuin itse tekemiseen. Ainakin sillä perusteella mistä eniten puhutaan. Olisiko kuitenkin parempi laittaa rahaa oikeaan tekemiseen julkisen hallinnon omana työnä kuin tilaamiseen, ostamiseen ja toimittamisen vahtimiseen?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #45

Kunta on himpun heikossa asemassa tässä härvelissä: kunta toimittaa, tekee, tilaa, ostaa ja vahtii toimittamista sekä valvoo.

Kunnan omat yksiköt ovat palvelutason alimmalla tasolla, mutta kunnan viranomaiset keskittävät voimavaransa kuntien ostopalvelutoiminnan kautta hankittavien palvelujen valvomiseen. Julkisten toimijoiden henkilöstötyytyväisyys on yksityisiä palveluntuottajia paremmalla tolalla, mutta asiakas- ja omaistyytyväisyys ja laadun mittaristot ovat heikoimpia.

Omat omaiseni ovat olleet julkisen palveluntarjoajan, kunnan ylläpitämissä hoitolaitoksissa. Yhteistä on ollut nähtävissä. Meninpä mihin aikaan tahansa katsomaan omaistani, iloinen puheensorina ja nauru täyttivät käytävät. Hoitajien kahvihuone ja kanslia olivat aina täynnä iloisia, työstään ilmeisesti nauttivia ammattilaisia.

Oven edustalla oli jokaisessa paikassa oleskelutila, jossa televisio piti seuraa vanhuksille, joita istui sohvalla ja pöydän ääressä hiljaisina. Käytävällä oli pyörätuoleihin sidottuja vanhuksia, jotka eivät telkkariakaan nähneet.

Yhden omaiseni osalta en yhtään hoitajaa koskaan nähnyt käytävällä ja ainoastaan kerran hoitohuoneessa sijaamassa toisen huoneeseen sijoitetun asukkaan vuodetta. Kertaakaan yksikään hoitaja ei puhunut minulle mitään. Toisaalta isovanhempaahan katsomassa minä siellä kävinkin, en seurustellakseni hoitsun kanssa.

Jos minä saisin päättää, millainen olisi hoivapaikka, se olisi Annanpirtin tapainen. Siellä ei olisi henkilökunnalle kahvihuonetta eikä kansliassa työpisteitä. Työt tehtäisiin mahdollisimman paljon omineen (parityötä vain välttämättömissä paikoin). Kun henkilökunta haluaa istahtaa, tuoleja ja sohvia on vain potilastiloissa. Heidän on siis levähdettävä joko potilashuoneessa tai vanhusten oleskelutilassa. Myös kahvitunti vietetään vanhusten kanssa.

https://www.kunteko.fi/katso/425

Yökahvihetki, mikä uljas vanhuus annanpirttiläiselle koittaakaan!

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Hassua on, että samaan aikaan, kun vaadimme valvontaa lisättäväksi, haluamme erikseen kysyttäessä vähentää byrokratiaa."

Voisiko olla niinkin hassusti, että meillä on samanaikaisesti jossain puutetta valvonnassa ja ylimääräistä byrokratiaa jossain toisaalla.

Noin äkkiseltään tulee ihan esimerkinomaisesti mieleen, että meillä tuntuu olevan kovin innokas ja kyvykäs koneisto kyttäämässä onko joku vienyt kaljan väärän viivan yli, onko kaljan kyljessä vääränlainen logo tai onko kaljan myyneellä kortit kunnossa.

Sitten kun mennään hoito- ja hoivapuolelle, ei viivojen tai sertifikaattien kyttäämiseen millään riitä resursseja.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #70

Ministeri Saarikko on juuri todennut ettei hoitajia ole saatavilla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Pointti on siinä, että kunnat asettavat tietyt minimilaatuvaatimukset hoidon tasolle ja tarjouskilpailuun osallistuneet yhtiöt ovat ne osallistuessaan hyväksyneet omiksi raameikseen. Siis myös se halvimman tarjouksen antanut.

Kuntien tulee valvoa, että saavat sopimuksen mukaista laatua. Valvonnan kustannustehokkuus voisi parhaiten toteutua tuntuvien sopimusrikkomussanktioiden kautta, jolloin palvelun tuottaja ei rohkenisi tinkiä omasta tasostaan. Tarjotkoot sitten sillä hinnalla, jolla pystyy palvelun sovitulla tavalla tuottamaan. Sen pitäisi tulla huomattavasti halvemmaksi kuin korvausten maksaminen.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Lopulta ja väistämättä tuo johtaa siihen että meidän kaikkien on maksettava enemmän. Täysin loogista.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #38

Todennäköisesti, mutta kilpailua on syytä pyrkiä edistämään kustannusten kurissa pysymiseksi VAADITULLA HOITOLAATUTASOLLA.

Ennen kuin sokeasti aletaan miettiä kuinka paljon sitä rahaa pitää saada lisää on syytä määrittää tarkoin ne vaatimustasot ja katsoa millä hinnalla sataprosenttisen luotettavasti sillä tasolla pysyvä toimija kilpailutilanteessa pystyy hoidon tarjoamaan. Sen mukaan sitten budjetoidaan. Ja tavalla tai toisella on se valvonta pakko järjestää.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #39

Totta. Ikävä kyllä VADITTU HOITOLAATUTASO ei tyhjästä synny, etenkään ei henkilötyövaltaisella alalla.

Oletan että lopulta päädytäänkin VAADITUN HOITOTASOLAADUN laskemiseen, koska muuten tarvitaan lisää rahaa. Jo pelkkä 0,7 hoitajan vaatiminen käytännössä ja todellisuudessa, valvotusti, merkitsee melkoista rahareikää.

Ei tarvitse sokeasti miettiä paljonko rahaa tarvitaan. Riittää että avoimin silmin tarkastelee onko valmis maksamaan enemmän veroja.

Tämä on niin yksinkertainen fakta, ettei se muutu miksikään vaikka miten isoilla kirjaimilla kirjoittelisimme.

https://yle.fi/uutiset/3-10632222

Ei taida Orpokaan puhua maksamisesta mitään?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #41

Sitähän emme tarkkaan tiedä kuinka kannattavaa hotiobisnes on sitä tuottaville yhtiöille ollut, joten emme myöskään tiedä kuinka paljon välttämätöntä hinnankorotuspainetta niille tulisi erilaisten vaattimustasomuutosten vuoksi, koska ne voisivat kilpailutilanteessa tinkiä omista katteistaan.

Mutta toisaalta katson kyllä, että jokin vaatmus tyyliin "0,7 hoitajaa" ei ole oikein perusteltu, sillä vaatimusten tulee määritellä hoidon taso, ei keinoja sen tason saavuttamiseksi. Yhtiä voi itse ratkaista keinot, mutta tasosta ei saa tinkiä.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #43

Yritykset eivät tingi omista katteistaan. Tosin lohtuna on Suomen erittäin alhainen yritysverotuksen taso.

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tulove...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #44

Eiväthän ne ilman pakkoa tingi, mutta mekanismi tinkiselle tulee juuri kilpailun kautta. Yritys hinnoittelee tuotteensa aina optimaalisen kalliiksi, alalla kuin alalla.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #50

Tässä kyllä nyt menet hiukan vipuun, sillä on kyse julkisesta sektorista, joka siirretään yksityisen hoidettavaksi. Markkinatalouden lait eivät silloin toimi, koska hinnoittelulle on asetettu yläraja. Ei siis ole olemassa sitä optimaalisen kallista.

Yksinkertaisesti: ei voida tehdä paremmin kuin julkinen sektori, koska se tulisi kalliimmaksi. Ei siis voida tehdä mersuja eikä bemareita, koska hintastandardiksi on asetettu Dacia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #53

Kyllä tietty kilpailupaine aina mahdollistaa edullisemman tuotannon. Daimler Benz oli varma, ettei "mersua" voi tehdä halvemmalla, mutta Toyota Motors osoitti Lexuksellaan, että kyllä se onnistuu.

Jos kunnat määrittelevät sekä vaaditun laatutason että maksimibudjetin, niin siinä tapauksessa budjetti on määriteltävä sellaiseksi, että vaadittua laatutasoa myös pystytään tarjoamaan. Muutoin kunta jää nuolemaan näppejään, kun ei saa yhtään tarjousta huutokaupassaan.

Joten kyllä tässäkin markkinatalouden mekanismit toimivat aivan loogisesti.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #56

Juha Kuikka, eivät varmasti toimi. Mutta jätän sinulle toki oikeuden uskoa toisin.

Itse olen hyvin vakuuttunut siitä että aina kun julkinen sektori (kunnat), politiikka (äänestäjät, verotus) ja palveluiden osto yksityisiltä yrityksiltä niputetaan yhteen on markkinatalous unohtunut ja unohdettu eivätkä sen lait toimi.

Attendot sun muut voisivat toimia terveesti terveessä markkinataloudessa myymällä laatupalveluita maksukykyisille yksityisille asiakkaille.

Omat vanhempani pystyvät mainiosti asumaan erinomaisen laadukkaasti yksityisen yhdistyksen ylläpitämässä palvelutalossa. Ikävä homma etteivät yksityiset yritykset kykene samaan kuin yksityinen yhdistys.

Tai kenties ne eivät haluakaan? Ehkä niitä kiinnostavatkin vain julkisen sektorin rahat?

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #41

Täytyy yhtyä esitettyihin kiitoksiin. Hyvä kirjoitus aiheesta, perusteltu, selkeä ja sopivan mittainen.

Kovin vähän on julkisuudessa esitetty mitään konkreettisia lukuja. Yritän pistää tähän kuluja valaisevaa. Jos hoitajan palkka on kuukaudessa 2500 e, siis 12 x 2500 = 30.000 euroa vuodessa. Sen lisäksi tulee sosiaalikuluja n. 70 % tuosta summasta. Sos. kuluja on pakollisia ja vapaaehtoisia. Mm. lomaltapaluurahat, eläkevakuutus jne. ovat pakollisia.

Kun nuo sosiaalikulut lisätään palkkasummaan 30.000 x 1,7 = 51.000 euroa vuodessa. Kun tuo vuosikustannus kohdistetaan 0,7 henkilöön päästään yhden vanhuksen hoitajan kuluihin 35.700 euroa vuodessa. Jaettuna tuo 35.700 kuukausille niin päästään kuukausikuluun 2.975 euroa.

Nyt voi kysyä laskinko jossain väärin? Tietysti noista sosiaalikuluista voidaan väitellä, mutta ehdottoman pakollisia on vähintään yli 30 %. Lomasijaisillekin pitää jotain laskea jne. Tuosta laskelmasta puutuvat vielä huone, ruoka, ym. kustannukset.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #54

Laskitpa oikein tai väärin niin olennainen jäi puuttumaan: Kuinka paljon uusia hoitajia on palkattava jotta päästään varmasti tuohon 0,7 hoitajaa / vanhus tasoon (jos se muka riittää laadukkaaseen hoitoon).

Vasta se luku kertoisi meille kokonaiskustannuksen, ja kansalaiset voisivat pohtia ovatko he valmiit sen summan veroina maksamaan.

Mielenkiintoista olisi tietää myös se tarkoitetaanko tuolla 0,7 hoitajaa / vanhus hoitajien määrää 24/7/365, vai tarkoitetaanko sillä esimerkiksi vain päiväaikaa. Klo 6 - 20? Klo 7 - 19? Klo 8 - 16?

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #60

Ilmeisesti tuo hoitajien määrä olisi 0,7 x hoitopaikkojen määrä.

Koko maan tilanteeseen on varmaan vaikea loytää lähtöarvoja, lieneekö viranomaisillakaan niitä tiedossa. Tosin varmaan arvioilla ja olemassa olevilla tiedoilla päästäisiin melko lähelle hoitajien määrästä.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #62

Annika Saarikon mukaan tuo 0,7 hoitajan tavoite tarkoittaisi 4200 hoitajan palkkaamista ja kustannukset vuositasolla olisivat nyt n. 200 miljoonaan euroa, ja jatkossa tietysti enemmän.

Kepu niittaakin koko hankeen (Saarikon suulla) toteamalla ettei tuollaista määrää hoitajia ole saatavilla. Kätevä tapa ratkaista asia!

Lisäksi Saarikko siirsi vastuun kunnille. Kunnilla kuulemma on rahaa. Joten kaikki on kunnossa, vaikka mikään ei ole kunnossa, ja eduskunnassa nähtävästi pelataan vain vaalipelejä.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #68

Tuohon 200 miljoonaan euroon päästään n. 47.600 euron vuosikululla hoitajaa kohti.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #54

Sen verran nyt kuitenkin pieleen, että lomaraha (ent. lomaltapaluuraha) on palkkaa, ei mikään "sosiaalikulu". Nuo palkkakulujen lisäksi tulevat maksut ovat olleet n. 1/2 palkkasummasta. Tosin edellinen hallitus taisi muuttaa suhdetta niin, että siirsi työnantajan maksuja työntekijöiden maksettavaksi ilman asianmukaista kompensaatiota palkkoihin. Kerroin lieneekin tällä hetkellä <1,5.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #66

Kuten sanoin, niin sosiaalikulujen suhteen voidaan keskustella mikä on palkkaa mikä kulua. Joka tapauksessa ne tulevat työnantajan maksettavaksi. Suuruusluokaltaan hoitajan kulut ovat 50.000 euron luokkaa vuodessa, 2.500 euron kuukausipalkalla.

Tuon lomarahan nimenä on vielä joillain aloilla käytössä lomaltapaluuraha. Samansuuruinen palkka oli nimi kumpi tahansa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tiedoksi kaikille:

Kun me maksamme asiakasmaksun omasta tai lähiomaisen hoitotyöstä, niin me olemme samalla palvelun kuluttajia ja meitä koskee kuluttajansuojalaki.

Jos sote-viranomaiset eivät valvo, niin kokeilkaa kuluttaja-asiamiestä. Hänelle voi tehdä myös ilmoituksen hinta-laatusuhteeltaan huonosta tai kalliista hoidosta sähköisesti (ja anonyymistikin):

https://www.kkv.fi/Tietoa-KKVsta/asiointi/

PS. myös asiakasmaksussa/hoitolaskussa tulee olla oikaisuvaatimusohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Tuokaan ei muuta miksikään sitä, että loppujen lopuksi on kyse vain rahasta, rahasta ja rahasta. Siis siitä suostummeko maksamaan enemmän veroja jotta lähiomaisemme saa hyvää hoitoa.

Kuluttajasuojakin yleensä päätyy - Hinnan alentamiseen!

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Aikuiset lapset voisi velvoittaa ottamaan omat iäkkäät vanhempansa kotiin.

Näin monesta suomalaisesta kodista tulisi samalla pienhoivakoti.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Tosin nykyään, kun eletään pitempään, ne aikuiset lapsetkin ovat vanhuksia. Melkoinen hoivakoti siitä neljävitosille tulisikin, kun hoidossa olisivat omat vanhemmat ( 4 kpl) ja isovanhemmat ( 8 kpl). Kaksitoista hoidettavaa. Omat mahdolliset teinit siihen lisäksi.

Somaa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Odotettavissa ( ei tavoitteena ) olisi aina kuitenkin tällaisen pienhoivakodin hoivattavien määrän väheneminen vuosien vieriessä.

Tosin joisssakin tapauksissa hoivattavista saattaisi olosuhteiden pakosta tulla ainakin väliaikaisesti hoivaajia.

Edullista.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #49

Jatkuvaa kiertokulkuahan tuo olisi. Luonnollisesti. Tavallaan voisi puhua vakiosta; hoivattavia on aina 12. Ja jos haluaa itse tulla hoivatuksi niin on pakko hankkia lapsia. Mitä enemmän, sen parempi, koska silloin hoivattavien määrä per kakara laskee. Vai laskeeko pitkässä juoksussa ja siinä kuuluisassa isossa kuvassa?

Me ikämiehet olemme tuonkin nähneet. Ei ollut aina kaunista katseltavaa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #52

Kiertokulkua toki, mutta hoivattavaksi henkilö muuttuu vasta tarvitessaan hoivaa.

Ydinasia on, että perinteisestä roolistaan omien vanhempiensa huolehtijana ja hoitajana suomalainen on muuttunut lähinnä ulkoistetun hoivan huonon laadun valittajaksi.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #64

Olet osittain oikeassa ja osittain väärässä. Unohdat näet kokonaan hoivattavien oman tahdon. Se useimmiten poikkeaa isosti siitä mitä ajattelutapasi edustaa.

En muista tavanneeni ainoatakaan vanhusta, joka olisi halunnut jäädä lastensa hoidettavaksi. Ehkä sinä olet tavannut. Ehkä siellä missä asut (sitähän ei kukaan tiedä, koska olet koditon ja käytännössä kasvotonkin, profiilisi mukaan) vanhukset todellakin haluavat jäädä lastensa hoidettaviksi.

Edellytän blogissani kommentoijilta tunnistettavaa kasvokuvaa. Kiitos.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Muistan, kun äitini oli hoivakodissa, niin siellä oli yksi 100-vuotias mamma, jota kävi katsomassa 80-vuotias tytär.

Eräs toinen tapahtuma muistuu mieleeni aluesairaalasta, jossa hoidossa oli juuri 100 vuotta täyttänyt. Samassa huoneessa, kun käytiin katsomassa omaisia. Tuo 100 vuotias kertoi, että hänen n. 70-vuotias tyttärensä oli lähtenyt matkalle Lappiin. Sitten tuo mamma totesi: "Kyllä se nuoriso kovin matkustelee"!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #55

Kun äidinäitini äiti vielä eli, niin hän asui kuolemaansa asti omassa kodissaan. Hänen ylläpidostaan huolehti kaksi samassa talossa asuvaa tytärtä, molemmat yli 70-vuotiaita. Heillä oli normaalien talousaskareiden lisäksi myös seitsemän lehmää ja navettatyöt, puiden pilkkomiset veden kannot, maitohinkkien kuskaaminen maitolaiturille j.n.e. Siinä talossa ei ollut sähköjä lainkaan, vaan talvella tultiin toimeen öljylampun kanssa.

Muistan kun pienenä vietin siellä kesäisin loma-aikaa, niin kerran tuo käytännössä kaiken aikaa pirtin nurkkavuoteessa levännyt "Vanha Baba" ihmetteli miksi minä olin hänen kanssaan yksin, kun sisarukset olivat navetalla ja ilmeisesti viipyivät siellä normaalia kauemmin. Hän totesi: "Kunnebo tyttözet mändih? Ylen aigua ukses ielleh järilleh leishkatah". (Torui "tytön hupakkojen" toheltamista.)

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #57

Parhaimmillaan tuollainen toimi hyvin, toisinaan taas erittäin huonosti. Onneksi mikään ei nykyään enää ole noin huonosti, vaikka monen mielestä ennen kaikki oli paremmin!

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Edes vaalikiimassa kukaan ei ole tainnut uskaltaa ehdottaa Suomeen Lex Sarahia? Sitä, joka tuottaa Ruotsissa vuosittain n. 1000 ilmoitusta huonosta hoidosta viranomaisille?

https://yle.fi/uutiset/3-10633450

Meillä luotetaan yhä siihen, että jos joku nimettömänä uskaltaa valittaa, niin omavalvonta toimii, asiaa kysytään siltä josta valitetaan, ja ollaan tyytyväisiä kun se josta on valitettu kertoo että kaikki on kunnossa ja hieman paremminkin.

Kaikki toki vaativat parempaa, lupaavat sitä ja puhuvat siitä, mutta kukaan ei sanoa halaistua sanaa olennaisesta, siis rahasta:

https://yle.fi/uutiset/3-10631636

Käyttäjän VilleKauppinen kuva
Ville Kauppinen

Minusta koko homman pihvi on siinä, että karsitaan työvuorolistoilta konttorirotat, aku ankat ja joulupukit esimerkiksi automatisoidun ilmoituspalvelun kautta, joka ajaa perustarkastukset läpi.

On selvää, ettei 0,5 tai 0,7 hoitajaa estä ihmistä kuolemasta tai jäämästä hoivaa vaille, mutta kun puhutaan suurien massojen keskiarvoista niin on todennäköistä, että suurempi määrä hoitajia takaa laadukkaamman hoidon.

Sekä myös hoito- ja hoivatyön laatu ja työmukavuus paranee kun on enemmän käsipareja.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Totta.

Ministeri Annika Saarikko on kuitenkin tänään todennut, että tuo 0,7 taso edellyttäisi 4200 uuden hoitajan palkkaamista, eikä sellaista määrää hoitajia ole saatavilla. Hänen mukaansa vastuu on kunnilla, ja kunnilla hänen mukaansa on rahaa.

Nätti juttu.

M.O.T. Kaikki hyvin, mitään ei tapahdu, mitään ei muuteta, mitään ei tehdä, ja kohta koko juttu on unohdettu.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sdp-n-marin-ha...

Käyttäjän VilleKauppinen kuva
Ville Kauppinen

Tämäkin on hirvittävän monisyinen juttu. Emäntä on ollut töissä vanhusalalla ja kiire on melkoinen, usein ei ehdi edes syödä ja hoitajilla on vaikeuksia tehdä työnsä hyvin.

On varsin hyvin tiedossa, että tyytyväinen työntekijä on tehokas ja tuottava. Vaarana on, että jatkuva kiire tekee hoitajista kyynisiä ja kun se vanha kunnon molo kasvaa otsaan, niin ei varmasti olla niin tehokkaita ja tuottavia, kynnys turhiin poissaoloihin madaltuu ja 'jaksaahan se pari tuntia paskoissaan istua' -asenne yleistyy.

Joten ironisesti pitämällä hoitajien taso alhaisena saatetaan tehdä huomattavasti enemmän kustannuksia tehottomuuden, sairaslomien, poissaolojen yms. muodossa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset