PekkaSiikala11 Kaikki on paremmin kuin ennen

Älä osta sähköautoa - Pian saat vetyauton

Sähköautosta on tullut uskon asia ja järki on jäänyt taustalle. Kannattaisi siis pysähtyä, perehtyä ja ottaa asioista selvää, mikä tietysti on vaikeata ihmiselle, jota tunteet vievät enemmän kuin rationaalinen ajattelu.

Älä siis hanki sähköautoa, vaan odota vielä jonkin aikaa niin saat vetyauton. Hetkinen, mikä se sellainen vetyauto on?

Minäpä kerron.

Vetyauton virallinen nimi on polttokennoauto. Ei mitään hätää, sillä polttokennoauto on kuin onkin sähköauto, mutta sitä ei tarvitse koskaan ladata. Se kun tuottaa sähkönsä vedystä polttokennon avulla. Pakoputkesta ei tulee mitään muuta kuin hiukan vesihöyryä.

Tankkaus kestää muutaman minuutin ja toimintasäde alkaa olla jo 700 kilometrin luokkaa. Eikä tässä vielä kaikki, sillä vety taitaa olla maailmankaikkeuden yleisin alkuaine. Se ei siis ihan vähällä lopu!

Saksassa on jo yli 100 vedyn jakelupistettä, ihan huoltamotasolla, ja niitä jakelupisteitä rakennetaan lisää kiihtyvällä tahdilla. Siitä vain letku pyttyyn ja taas menoksi.

Toyota esitteli ensimmäisen polttokennoautonsa eli vetyautonsa jo vuosia sitten. Hyundaikin on tuonut markkinoille oman polttokennoautonsa.

Sähköauto on mainio keksintö ja puhdasta tulevaisuutta, mutta ei suinkaan ladattavana töpseliversiona.Hyvin pian sähköautot eivät enää olekaan painavia akkuja raahavia roikanjatkeita, vaan moderneja polttokennoautoja. 

Veikkanpa että mikään ei ole niin vähän haluttu ja epäkurantti rakkine kuin tämän päivän akkuauto 10 vuoden kuluttua.

Kehitys kehittyy, nähkääs!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (79 kommenttia)

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Tuon olen tiennyt jo aikoja sitten, kun korkeakoulussa piti tehdä pakollisessa ympäristöopissa joku luento jostakin aiheesta ja valitsin vetyauton.

Kehitys näköjään ei ole vielä huipussaan, kun aikanaan olen tutkinut teoreettisilla tasoilla, että vetyauton tankkaamiseen menisi 30 sekuntia ja ajomatka ennen vedyn loppumista vaatisi ajamista Suomen eteläisimmästä sinne pohjoiseen asti sekä takaisin.

Tuolloin ei ollut yhtään vetyautoa markkinoilla.

Sitä oli muutaman sivun verran, itse omassa koostamassani oli n. 200 sivua eri puolilla tekniikka- ja tiedejulkaisuja netissä kertynyttä lukemista ja poimintoja.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Nuo toimintasäteet, joita nykyään ilmoitellaan, ovat n 150 hevosvoimaisen kapineen toimintasäteitä. Ilmeiseti polttokennoissa ja etenkin vetytankissa onm vielä kehittämisen varaa.

Suuret saksalaiset autonvalmistajat ovat kyllä haalineet oikeuksia polttokennovalmistajien suuntaan, muuta tottahan ne nyt myyvät innolla näitä ladattavia ja pian unholaan jääviä versiota, koska niitä kansa haluaa, kun kansa ei muusta tiedä.

Suomalaiset autoalan lehdet koeajoivat polttokennoautoja jo useita vuosia sitten. Jostain syystä koko idea vain on Suomessa unohdettu ja sivuutettu.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Suurkiitos blogista!

Pekka Siikala:
"Suomalaiset autoalan lehdet koeajoivat polttokennoautoja jo useita vuosia sitten. Jostain syystä koko idea vain on Suomessa unohdettu ja sivuutettu."

Vedyn ja vetyauton kehittämiseen panostettiin Otaniemessä, mutta kehittämisen tukeminen lopetettiin, sillä vetyauton käyttäminen ei ole Nesteen etujen mukaista.

Fortum puolestaan pitää sähköautojen yleistymisestä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Wikipedia: "Korkea hinta ja tarvittavan infrastruktuurin puute rajoittaa yleistymistä. On esitetty arvioita että 80-kW auton polttokennon kustannukset US 67 $/kW olisivat saavutettavissa 100 000 auton vuosittaisella valmistuksella."

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Wikipedia on vahvasti ajassaa jäljestä, sillä kehitys on todella nopeata. Tällä hetkellä polttokennoauton (Toyota) saa Yhdysvalloissa n. 45 000 dollarin hinnalla.

En tiedä mitä Hyundai Nexo maksaa Saksasssa.

Jutun juoni on kuitenkin yksinkertainen; valmistusmäärät kasvava ja hinnat laskevat. Ei Saksassaa turhaan vedyn jakeluverkostoa rakenneta.

Nostin vetyauton/polttokennoauton esiin ihan siksi, että kovin moni perustelee nykyisten sähköautojen hankintaa niiden alhaisilla käyttökustannuksilla, mm. tänään HS.n verkkosivuilla, mutta entä sen nykyisen sähköauton vaihtoarvo 5- 10 vuoden kuluttua? Entä akkujen hävittäminen?

Kun ihmiset oivaltavat pääsevänsä eroon siitä latausjohdosta niin vetyautojen menekki kasvaa räjähdysmäisesti. Ja kuten niin usein on Japani tässäkin edelläkävijä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Vetyauto on sähköauto, jossa on suuren akun sijaan pieni akku, vetysäiliö ja polttokenno. Se kyllä ratkaisee akkujen latauksen ’ongelmat’, mutta tuo sitten tilalle ihan omansa.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Hevonenkin on ongelmallinen. Käyttäjän kannalta polttokennoauto (joka siis on sähköauto, kuten kirjoitin) on mielekäs ratkaisu.

Ongelmatkin on tapana ratkaista, mutta nykyisillä valtavilla akuilla ja lataustarpeella varustettuja sähköautoja ei muuksi muuteta, eli sitä ongelmaa ei ratkaista. Niistä tulee ongelmajätettä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Noh, kuten esille on jo tullut, puhdasta vetyä voidaan tuottaa jos saatavilla on päästötöntä sähköä. Mutta silloin on yksinkertaisempaa ladata se sähkö suoraan autoon. Toki on liikennetarpeita joihin sähköauto ei sovellu, mutta niitä varten voidaan tuottaa synteettisiä polttoaineita sillä samalla puhtaalla sähköllä.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #22

Ymmärtääkseni olet väärässä. Polttokenno on jatkuvatoiminen akku joka ei varaa, ja joka vetyä käyttävänä jo nyt tarjoaa pidemmän toimintasäteen kuin akulliset sähköautot.

Massa ei liiku ilman energiaa, ja polttokennoauto on paljon kevyempi kuin suurella akkukapasiteetilla varustettu sähköauto. Ladattavien sähköauton suurinta ongelmaa, siis akkupuolta, ei ole vielä ratkaistu.

Mutta kaikki on mahdollista; ehkä joku keksii halvan supertehokkaan akun, jolla on nykyiseen verrattuna kymmenkertainen varauskapasiteetti ja joka painaa paljon vähemmän kuin polttokenno.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #24

Painosta en olisi niin varma. Vety vaatinee järeän säiliön. Polttokenno säätyy hitaasti, joten sitä akkukapasiteettiakin tarvitaan paljon. Sähköauton ainoa heikkous on toimintasäde. Ja se on nostettu tikun nokkaan, vaikka todellisuudessa 2-300 km riittäisi lähes jokaiselle.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #25

Lähes jokaiselle on karmea yleistys. Tuo toimintasäde riittää monille, mutta ei lähes jokaiselle. Missään tapauksessa se ei riitä minulle.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #32

Katsoin juuri Renault Zoen (mainio auto) toimintasäteet, valmistajan ilmoittamat:

+ 20 asteen lämpötilassa nopoeudella 50 km/h 388 km

-15 asteen lämpötilassa 120 km/h nopeudella 137 km

Jostain syystä Renault ei tuolla sivustolla tunne vilpoisempia säitä kuin 15 asteen pakkasen. Oli miten oli niin kesäaikaan Zoella ajelee kaupunkinopeuksilla näkymättömiin asti. Toisaalta jos minun pitää sillä lähetä 25 asteen pakkasella Turkuun niin toimintasäde tyssää alkuunsa.

Kaikki on suhteellista; isävainajalleni riitti kolmipyöräinen oikein mukava sähkömopo, koska säällä kuin säällä hän pääsi sillä joka paikkaan minne hänen tarvitsikin päästä. Kauppaan, apteekkiin, terveyskeskukseen jne. Toimintasäde oli n 15 - 30 km. Riitti mainiosti.

Jostain kumman syystä kovin monilla on halu nähdä asiat vain omasta näkökulmastaan. Kun näissä keskusteluissa kertoo tarvitsevansa säännöllisesti vaikkapa 500 km toimintasäteen kelillä kuin kelillä + vähintään 1000 kg perävaunuin vetokyvyn, niin vastaukseksi olen saanut solvauksia!

Kun perjantaisin ajelee moottoritiellä Helsinkiä kohti, niin Helsingistä purkautuu jos jonkinlaista perävaunun vetäjää. Mökeille ollaan menossa ja viedään sitä ja tätä.

Matkailuvaunujen vetäjiäkin näyttää riittävän.

Mutta jos itse asuisin Pariisissa niin minulle riittäisi mainiosti Renault Zoe. En kuitenkaan ryhtyisi inttämään että sen pitäisi riittää kaikille.

Käyttäjän ilpoilvesluoto kuva
Ilpo Ilvesluoto Vastaus kommenttiin #35

Tuollainen tarve on ihan normaalia suomessa. Se joka solvaa, ei ole ollut oikeissa töissä varmaan koskaan.

Käyttäjän PekkaMakkonen11 kuva
Pekka Makkonen Vastaus kommenttiin #35

Minulla on 2 paikkainen sähköskootteri joka kulkee noin 30 km latauksella. Hyvin riittää maallakin päivittäisiin ajoihin. Toki on kylläkin 4 veto auto, että pääsee pidemmälle ja saa peräkärryä sekä venettä Trailereilla vedettyä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #25

Onhan siinä muitakin pulmia. Lataukseen käytetty aika ja muutokset sähköverkkoon, sekä kiinteistöjen muutokset. Valtavan hyvä bisnes se on. Oletko mukana?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #44

Latausaika ei ole ongelma. Auto laitetaan illalla liekaan, aamulla akku on täysi.

Sähköverkolle ei ole ongelmaa, kestäähän se miljoona sähkösaunaammekin.

Kiinteistöissä voi muuntotarpeita tulla. Niiden laajuus vaihtelee paljon kiinteistön iän ja lähtötason mukaan, joten yleistyksiä ei voi tehdä.

Jos ajat toistuvasti satoja kilometrejä päivässä eikä sinulla ole omaa latauspistettä, älä osta sähköautoa.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #53

En tietenkään osta. Odotan polttokennoautoa, joita Hyundai arvioi maailmassa n. 10 vuoden kuluttua myytävän 2 miljoonan kappaleen vuositahdilla. Kenties Suomeenkin silloin ryhdytään suunnitteleman vedyn jakelupisteitä.

Merenkulun puolella polttokennoihin satsataan jo todella paljon. Hyvä niin.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #53

@53. Ei tietenkään pidä ostaa sähköautoa, jos on satunnaisia ja useita menoja eri paikkoihin suunnittelematta.

Sähköverkolle ne ladattavat sähköautot eivät ole ongelma mutta jakeluverkoille ne ovat ongelmallisia. Jos joulun aikaan laitetaan sähkösaunat päälle, liesit päälle sekä kytketään sähköautot tolppeihin, syntyy sellainen energiapiikki, joka romahduttaa jakeluverkon pois pelistä.

Vaikka meillä olisikin älykäs sähköjärjestelmä ja esimerkkinä Saksassa siellä on laskettu, että jos kaikki olisi sähköautoja 45 miljoonaa, niin sähkö pysyisi päällä 7 tunnin ajaksi, Suomessa taas laskettuna 2,5 miljoonaa autoa, sähköä meillä riittäisi vähän päälle 24 minuuttia.

Mutta nämä eivät kuitenkaan riitä, koska kiinteistöihin on joka tapauksessa pakko tehdä muunnostöitä, hankittava toinen liittymä ja paljon muutakin.

Ei ne asiat ole kovin yksinkertaisia. Ihmiset näkevät ulkopuolelta sähkön olevan yksinkertaista mutta sähköalan ammattilaiset näkevät asian eri näkökulmassa.

Niin ja siinä muuten johtuu, että miksi haluamme kaivaa sähköjohdot maan alle ja vielä uusilla kaapeleilla, yms.

Sen huomaa, kun lukee tästä:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1584...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #56

Sähköauton ja saunankiukaan ero on siinä, että sähköauton verkosta ottamaa tehoa on helppoa säädellä.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #64
Käyttäjän isoveli kuva
Tien Päältä Vastaus kommenttiin #25

Mitä tarkoitat polttokennon hitaalla säätyvyydellä?

Sanoisin, ettei asia ole ihan niin, sillä esimerkiksi turvallisuusorganisaatiomme erillisverkot ovat ottaneet testikäyttöön poltokennovaravoimaa.
https://erveuutiset.erillisverkot.fi/polttokennois...

Kylmästä starttaaminen kestää jonkin aikaa (minuutteja) päästä toimitalämpötilaan, mutta dynaamisen säädön nopeuden määrää ilman saannin nopeusmuutokset.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #57

Auton tehontarve vaihtelee satunnaisesti nollasta huipputehoon, polttokennon nimellisteho on pienempi kuin auton moottoriteho, siispä tarvitaan myös akkukapasiteettia.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #25

Kalevi Härkönen:

"Painosta en olisi niin varma. Vety vaatinee järeän säiliön."

Siis vetysäiliön painosta et ole varma?

Säiliöt tietenkin pitää olla lujia.
https://www.youtube.com/watch?v=A_QRTENG1pg

Yuotube on julkaistu jo 16.8.2012.

Satun tuntemaan vetysäiliön ponnistuskoetta tekevän Arto Salosen.
Arton huolena oli yuotubessa Suomen putoaminen pois vetytutkimuskelkasta.

Arto on rakennellut myös omalla kustannuksellaan.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #24

Akut kehittyvät, mutta vielä 2014 Teslan akusto painoi noin tonnin ( 950 kg). En tiedä miten palöjon akut ovat keventyneet noista ajoista.

Vastaavan toimintasäteen tarjoava diselpolttoaine (biodieselkin) painaa n. 30 - 40 kg. Teslan kuljettaja siis raahasi 2014 mukanaan 900 kg turhaa painoa verrattuna dieselautoon. Fysiikan lakien mukaan tuo 900 kg ei liiku ilman energiaa.

Loppujen lopuksi on kyse juuri massoista ja energioista.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #27

Hyundai Kona sähköisenä painaa 1680 kg. Siis koko auto. Kantama 450 km. Dieselmoottorisena auto on 200 kg kevyempi (jos tankki on tyhjä).

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Tässä simppeli tietoisku medialta, tosin jo vuoden takaa:

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/20180717220...

"Hyundai ja Kia uskovat tulevaisuuden autoilun nojaavan vetypohjaiseen polttokennotekniikkaan" (Kauppalehti 2019).

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

FYI: Mersu on kehittänyt vety-hybridin.

https://teknavi.fi/autot/mercedes-esitteli-glc-n-p...

Jos olisi vedyn tankkausverkosto ja olisi katolla aurinkopaneelit, niin
Hybridi vetyauto olisi seuraava ja lopullinen automme. Odottelen Toyota/Hyundai
vastaavaa ja sitä tankkausverkostoa ...

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Suomessa tankkausverkoston luomisen jarruina ovat sähkön myyjät ja valitettavasti myös poliittiset mielipiteet, sekä suurelta osin tietämättömyys.

( Ansiokas linkityksesi on liki kaksi vuotta vanha, ja sen jälkeen kehitys on ehtinyt taas ottaa pitkiä harppauksia )

Toki on toimijoita, joilla olisi halua ja tietotaitoa, mutta ainakin toistaiseksi kansa ja poliitikot ovat hirttämässä itsensä latausjohtoihin. Epäilemättä etenkin Saksa ajaa meistä ohi todella näyttävästi.

Aika harva on tainnut huomata kuinka vahvasti näitä ladattavia sähköautoja markkinoidaan hevosvoimilla ja kiihtyvyydellä nollasta sataan.

Kunhan nyt saataisiin Suomeen jakeluverkosto ja 10 000 vetyautoa:

"Kokonaispäästöt riippuvat siitä, miten vety valmistetaan. Suomessa tilanne on siinä mielessä hyvä, että täällä syntyy vetyä kemian teollisuuden sivutuotteena niin paljon, että se riittäisi noin kymmenen tuhannen polttokennohenkilöauton tarpeisiin. Tämä olisi siis nollapäästöistä liikennettä." (Tekniikka & Talous 2017)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Vedyn tuottaminen teollisesti on melko kallista.

Elämä on!

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Vedyn teollisen tuottamisen kustannukset muodostuvat pääosin sähköstä. Kuten jo on todettu vetyä kuitenkin syntyy Suomessa teollisuuden sivutuotteena vähintään 10 000 vetyauton tarpeisiin. Käsittääkseni Suomessa ei sivutuotteena synny sähkö 10 000 ladattavan sähköauton tarpeisiin, mutta voin toki olla väärässä.

Vedyn tuottaminen aurinkoenergiaan perustuvalla sähköllä sattaa olla verrattain edullista. Ja siellä missä öljyä maan alta porataan eniten ja innokkaimmin on myös tarjolla eniten aurinkoenergiaa, jos niin halutaan.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

"Veikkanpa että mikään ei ole niin vähän haluttu ja epäkurantti rakkine kuin tämän päivän akkuauto 10 vuoden kuluttua."
Blogisti Siikalan aikajänne saattaa olla hiukka lyhyt, mutta kyllä tuollainen tilanne voi edessä olla, ehkä 25 vuoden päästä.

Ympäristövouhottajat saivat ihmiset vaihtamaan lähes myrkyttömät hehkulamput myrkyllisiin energiansäästölammpuhin, jotka kuitenkin ovat led-valaisimiin verrattuna melko surkeita. Tässä voisi käydä sama juttu kalliimmassa mittakaavassa.

Asuntovaunuihin näkyy olevan tarjona metanolipolttokennoja piensähkötarpeisiin. Hinta on hirvittävä kilowattia kohti, mutta jos valmistussarjat kohoaisivat vaikka nykyisten sähköautojen lukumääriin, niin mitenkähän isoksi se ero vetypolttokennoihin jäisi? Metanoli on toki ihmiselle myrkkyä (muttei ympäristölle), mutta se säilyy asianmukaisessa tankissa vuosikausia, ilman paineistusta tai lämpöeristystä. Metanolia käytetään Kiinassa myös polttomoottoriautoissa, jolloin infran voisi rakentaa jo ennen kuin metanolipolttokenno tulisi taloudellisesti kannattavaksi, kunhan olisi metanoliautoja. Metanolia saa valmistettua "mistä tahansa" bioperäisestä aineksesta, joten myös biometanolia olisi tuotettavissa.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Hyvin usein jonkin uuden teknologian läpilyönnin arvioidaan vievän paljon enemmän aikaa kuin todellisuudessa sitten tapahtuu.

Kun jo nyt markkinoilla on täysin toimivia polttokennoautoja lähes inhimilliseen hintaan, niin en jaksa uskoa että ne kehittyisivät ja yleistyisivät niin hitaasti että ladattavat akkuautot olisivat haluttuja ja valtavirtaa vielä neljännesvuosisadan kuluttua.

Polttokennolle todellakin kelpaa "ravinnoksi" lähes mikä tahansa, joten ehkä polttoaine on myöhemmin jokin muu kuin vety. Mutta vedyssä kiehtovat yleisyys ja lämpöarvo.

Vetyä käyttävä polttokennoauto on siitä hauska kapistus että sen hyötysuhde paranee sitä mukaa kuin ympäristö kylmenee. 20 asteen pakkanen on vetyautolle herkkua!

Erityisesti muissa kuin ajoneuvoyhteyksissä polttokennoja kehitetään koko ajan yhä moninaisempien polttoaineden suuntaan.

Kaksisuuntainen polttokenno on paljon kalliimpi kuin yksisuuntainen, siis sellainen joka tuottaa vedystä sähköä auton sähkömoottorille. Kaksisuuntainen voi tuottaa vedystä sähköä tai sähköstä vetyä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Sähköautojen myynti on nyt kasvu-uralla. Autotehtaat lanseeraat uusia sähköutomalleja. Toki tämän päivän sähköautomalli voikin olla hiukka teknisesti vanha 10 vuoden kuluttua, mutta silloin on vasta sähköautoilun huippuvaihe menossa, jos vetyauto löisi sen laudalta. Nimittäin se infran rakentaminen jo ottaa tuon 10 vuotta. Esimerkiksi jos Suomessa nyt on vetyä tarjolla 10 000 vetyautolle, niin sehän on varsin vähäinen osuus koko autokannasta jne.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #26

Ilman muuta autoteollisuus kerää konstilla millä tahansa suurimmat mahdolliset voitot. Autoteollisuudella ei ole moraalia, joten myytyään mahdollisimman paljon jotain versiota se perin mielellään ryhtyy markkinoimaan jotain muuta versiota jotta ihmiset vaihtaisivat taas autonsa uusiin.

Muistan hyvin kuinka Tieteen Kuvalehti kertoi verisuonten pallolaajennuksista, ja arveli niiden tulevan yleisesti käyttöön ehkä 20 vuoden kuluttua. Pallolaajennuksia tehtiin kuitenkin jo seuraavan vuonna yleisesti Suomessakin.

Polttokennoautokin voi yleistyä nopeammin kuin ennustetaan, koska ennustuksilla on yleensäkin tapana mennä pieleen!

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin polttokennoissa voi käyttää jotain vähemmän karkaavaa ainetta kuin vetyä. Mutta mikäli käytetään vetyä ja karkaaminen kyetään ratkaisemaan, niin siinä olisi periaatteessa mahdollista saada fossiilisten helppous yhdistettynä sähköauton mahdolliseen ekologisuuteen.

Ongelmana on tietenkin se, että markkinavoimien (hype ja muu mielikuvamarkkinointi) vuoksi sähkäauto vaikuttaa ostajista ja poliitikoista puhtaalta ja päästöttömältä vaikka sähkö tuotettaisiin polttamalla kivihiiltä, joka on vallan ikävä tapa tuottaa sähköä. Jos taas vety eroteltaisiin aurinkovoimalla, tuulivoimalla, vesivoimalla tai ydinvoimalla, niin se olisi oikeasti päästötöntä.

Ja voisi selvitä myös siellä, missä ei ole latauspistokkeita solkenaan.

Haasteita tuottaa jakeluverkosto. Sitähän ei vedyllä nyt ole. Sähköautojen osalta verkostoa on koska kyllähän kivihiilellä tuotettu sähkö on puhtaampaa kuin aurinkovoimalla aivan eri aikana ja eri paikassa tuotettu vety (sarkasmivaroitus).

Käyttäjän TeroLuostarinen kuva
Tero Luostarinen

Tässä Mäkisten ja muiden väittelyssä (joka Mäkisen osalta näkyy menevän jo siihen ettei blogeja voi edes kommentoida ) jää kaasuautot ihan liian vähälle huomiolle. Liki jokainen bensa-auto olisi edullisesti muutettavissa kaasulle tai vaikkapa etanolille ihan pienillä kuluilla.

Miksi muuten jauhetaan vain siitä paljonko/km joku auto kuluttaa. Ajellaan pitkin lappia Itsekseen asiaa testailemassa.

Eikö ekologisempaa olisi että auto olisi täynnä ja ajettaisiin LÄHINNÄ HYÖTYQAJOA

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Suomessa muutetaan jonkin verran paljon kuluttavia jenkkiautoja etanoliautoiksi. Valitettavasti näiden muutettujen vanhojen bensasyöppöjen etanolin kulutus kuormituksessa on järkyttävän suuri.

Helsingissä Hartwallin jakeluautot olivat paljolti kaasukäyttöisiä jo 1960-luvulla! Entisessä Gruusiassa, siis nykyisessä Georgiassa, taksivolgien peräkontiessa oli jättimäinen kaasusäiliö. Kaasu myös haisi autojen sisällä siihen malliin että tupkaakintihalut katosivat joksikin aika jopa minulta.

Käsittääkseni Suomessa kuitenkin on jakelupisteitä kaasuautoille. Myäs raskaan kaluston puolella liikkuu kaasuautoja.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Mäkinen on jokseenkin huonokäytöksinen blogisti ja uskossaan horjumaton. Hän tapaa kommentoida siihen tyyliin joka ehkä ei avoimeen keskusteluun istu. Tästä syystä hän on yksi niistä harvoista joilla on esto minun blogiini.

Valitettavasti hänellä ei ole kovin hyvää ymmärrystä autoteollisuuden motiiveista eikä toimintatavoista, eikä hän siten kykene ymmärtämään että autoteollisuus tekee sitä mitä ihmiset haluavat ja mistä ihmiset maksavat, eikä suinkaan sitä mikä olisi parasta.

Todellisuudessa maailman suurimmat autonvalmistajat kehittävät koko ajan myös vetyautoja, siis polttokennoautoja. Autoteollisuudelle on eduksi mitä useammin näkemykset ja uskomukset vaihtuvat, koska sitä nopeammassa tahdissa autoja vaihdetaan uusiin.

Suomessa hyvinkin lyhyen ajan kuluessa dieselistä tuli ekoteko ja yhtäkkiä siitä tuli synti.

Nyt sähkö on kova sana, ja niinpä tietämättömille myydään hybrideinä bensiiniautoja, joita siellä täällä muodollisesti avusttaa suunnilleen starttimoottorin tehoinen sähkömoottori, joka yksin liikutta autioa vain 15 - 30 km matkan, jos sitäkään. Kuluttajia on helppo huijata, ja sitähän autoteollisuus tekee koko ajan. Onhan näet jo kauan ollut mahdollista valmistaa auto, joka kestää 50 vuotta. Sellaisen valmistaminen olisi tietysti autoteollisuudelle loppu.

Kannattaa siis valmistaa autoja, joita on vaihdetta eri syistä johtuen usein, ja niinpä milloin mikäkin jippo on se autuaaksi tekevä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #23

Jos oikein ymmärrän, blogisti Siikalan mielestä autoteollisuudelle onkin etu myydä ensin sähköautot ja sitten tuoda markkinoille ne korvaava vetyauto. Mikä ettei.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #23

Mäkisen luonteesta en sano mitään. Hänellä ei ole bannia blogiini, mutta minulla on hänen blogiinsa. Vaan hänen sähköauton puolustuksessaan on pointteja. En siis vielä ole täysin vakuuttunut vedyn läpimurrosta.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #34

Risto Jääskeläinen, vetyauto on sähköauto. Siinä vain ei tarvitse raahata mukana isoja akkuja eikä sitä tarvitse latailola öisin eikä matkan varrella.

Tsäs nyt ehkä näkyy mistä on kysymys; monet eivä tedes ymmärrä mikä on sähköauto, vaan he katsovat sähköautoksi vain sen josa on valta akkupatteristo ja jota pitää yökaudet ladata töpeslistä, siitä johon sähkö tulee milloin mistäkin. Joskus Venäjän ydinvoimaloista, joskus jostain muualta, esimerkiksi Ruotsista, mutta juuri koskaan et tiedä mistä.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Ei Mäkien blogeja kannata lukea eikä hänen kommenttinsa koskaan puutu varsinaiseen asiaan, vaan aina henkilöön. Vittuilee vaan.

Käyttäjän ArmasAallontie kuva
Jari Partala

Tämä oli erinomainen uutinen. Paljon ajavalle tuo sähköauto ei oikein toimiva kampe. Työmatkalle ylös suomeen pitäisi varata puolen vuorokautta lisäaikaa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Yksinkertaisen tekniikan vuoksi sähköautot ovat tuevaisuudessa valtavirtaa. Sähköautojen haaste on akkujen huono energiatiheys. Vaikka moni kehuu, että sähköautona voi toteuttaa hurjia hinureita, joilla saa liikkeelle vaikka kymmenien tonnien peräkärryn, niin se on silkkaa bullshittiä. Sähkömoottoreilla saa hurjat vääntölukemat, mutta jos isoa massaa pitää kiskoa pitkiä matkoja maantiellä 80 km/h, niin vaadittavan akuston massa ja hinta vaan karkaavat käsistä.

Siksi järeämpiin ratkaisuihin tullaan edelleen ja varsin pitkään käyttämään polttomoottoreita ja erilaisia hybridejä. Energia pitää vaan saada kulkemaan mukana selvästi paremmalla energiatiheydellä kuin nykyinen akkuteknologia antaa myöten. Toinen vaihtoehto on, että latausajat saadaan laskemaan niin paljon, että reilun sadan kilsan ajomatka yhdellä latauksella riittäisi kun kyydissä on reilumpi kuorma. Voisihan sitä puolentoista tunnin välein vartin juoda kahvia sen kerran kun on raskaan kuorman kanssa liikkeellä. Jo oma vaatimaton tarve reilun kahden tonnin kärrypainosta ja kolmen sadan kilsan kantamasta on liikaa kaikille nykyisille sähköautoille, joita palkansaaja voisi harkita.

Vetyautokin on yhden sortin hybridi. En kumminkaan veikkaa sellaisia tulevan Suomen liikenteeseen. Täällä biopolttoaineilla voidaan ratkaista tarvittavien hybridien energia.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Kun arvelet ettei Suomen liikenteeseen tule vetyautoja arvelet samalla Suomen jäävän sivuun eurooppalaisesta kehityksestä.

Mielestäni vetyauto ei ole minkään sortin hybridi. En kuitenkaan ole niin pätevä että ryhtyisin varsinaisesti väittämään tai väittelemään aiheesta. Olen kuitenkin siinä käsityksessä ett hybridi ajoneuvopuolella tarkoittaa kahden eri moottorityypin käyttämistä samassa ajoneuvossa. Polttokennoautossa ei ole kahta moottoria; on vain sähkömoottori.

Uskon itse että dieselmoottorit säilyvät pitempään kuin bensiiniautot ja hirveätä akkupakettia mukanaan raahaavat ladattavat sähköautot. Dieselhän on hyötysuhteeltaan bensiinimoottoria tehokkaampi, hiilidioksidipäästöiltään ympäristöystävällisempi ja ne pelätyt NOX-päästötkin alkavat tien päällä mitatatessa olla nollatasolla.

Mutta uskon vakaasti että polttokennoautot/vetyautot yleistyvät myös Suomessa ja syrjäyttävät ladattavat sähköautot.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Polttokenno on se eka "moottori", joka tuottaa sähköä akuille (ja sähkömoottoreille), jotka voisi myös ladata piuhalla. Jos haluat tulkita hybridin niin, että pitää olla kaksi erillistä voimalinjaa renkaille saakka, niin sitten ei ole.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #38

Nyt olet kyllä väärässä. Hybridillä tarkoitetaan ajoneuvoa, jossa on kaksi moottoria, sähkömoottori ja ottomoottori, ei autoa jossa on kaksi voimalinjaa.

Polttokenno ei ole moottori. Jos sinun tavallasi ajattelee niin melkein kaikki autot ovat hybridejä, sillä ei bensiini eikä diesel sellaisenaan siellä moottorin palotilassa loimottele. On kaasuttimia, ahtimia etc.

Polttokennohan on vain yhden tyypin akku, ja keksitty jo 1800-luvun alussa. Se tuottaa sähköä yhdistämällä happea vetyyn, muyta se ei vara sähkö vaan luovuttaa sitä eteenpäin. Polttokennoauton polttokennoa ei voi ladata piuhoilla, mutta toki polttokennoautossa on pieni akkukin, jota voi huvikseen latailla jos haluaa. Ihan kuten voi dieselautonkin akkua ladata.

Mutta en kiistele aiheesta enempää. Jätän sinulle oikeuden olla oikeassa.

Hyvää yötä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Vetyautokin on yhden sortin hybridi". Hybriditeknologia yhdistää polttomoottorin ja sähkömoottorin.

Polttokennonnon tuottama sähkö menee suoraan auton sähkömoottorin käyttöön, joten silloin ei ole kysymys hybridistä eli kahdesta erillisestä energian lähteestä.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Pakko kehaista että suomalainen Woikoski on ollut rakentamassa vetyasemaverkostoa - Ruotsiin.

Ja tässä yhteydessä nostan jälleen kerran esiin sen miten herkästi puurot ja vellit menevät sekaisin. Ne menivät pahasti sekaisin kun dieselistä tuli ilmastosynti ja bensiiniautosta ilmaston pelastaja. Sähköautojen kohdalla puurot ja vellit menivät sekaisin siinä ettei ymmärretty miten tärkeätä on kaupungeissa käyttää sähkövehkeitä ilmanlaadun vuoksi. Se on näet paljon tärkeämpi pointti kuin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Tekniikan Maailma julkaisi yuotuben 29.4.2016:

"Toyota Mirai vieraili Suomessa. Pääsimme testaamaan vedyn tankkausta Woikosken asemalla."
https://www.youtube.com/watch?v=wtvPBhPYhAs

Paikka on Woikosken vetyasema Vuosaaren satama-alueella.
Vuosaaren sataman polttokennotrukeille paine on säädetty 350 bariin.

700 barin paineella Toyota Marain tankkiin mahtuu 5 kg vetyä.

Käyttäjän TeroLuostarinen kuva
Tero Luostarinen

Kaasuauto...se on ETENKIN biokaasulla kyllä ympäristöystävällinen vaihtoehto. Ja autoja on käytrettynä saatavana, sekä nykyisen voi MUUNTAA kaasulle.

Kaasu on bensiiniä ympäristöystävällisempi polttoaine ja erityisesti sitä on jätteistä valmistettava biokaasu.

Biokaasun ajonaikaiset CO2-päästöt lähenevät nollaa ja elinkaaren aikaiset päästötkin ovat 85 prosenttia bensa-autoa pienemmät. Maakaasun pääsee 25 prosenttia pienempiin elinkaaripäästöihin suhteessa bensa-autoon.

– Näin biokaasulla ajetttaessa päästään hyvin lähelle sähköautojen päästöjä
Käytettyjä kaasuautojakin alkaa olla Suomenkin markkinoilla hyvin tarjolla.

– Meillä myytävien kaasuautojen hinnat ovat noin 5 000 eurosta aina 35 000 euroon merkistä, vuosimallista ja ajetuista kilometreistä riippuen.

– Käytettyjen kaasuautojen hankintahinta on melko lähellä vastaavia bensiini- ja dieselautoja,

Minkä tahansa auton voi muuttaa kaasua käyttäväksi jälkikäteen.

Bensiiniauton muutostyö myös kaasulla toimivaksi maksaa autosta riippuen 2 000-4 000 euroa.

Dieselautonkin voi muuttaa kaasua käyttäväksi, mutta muutostyö maksaa enemmän.

Vähemmän esillä ollut asia on se, että valtiovalta myöntää kaasuautojen muutostöille 1 000 euron muutostuen aina vuoteen 2021 asti. Niinpä 2000 euron muutostyö maksaa käytännössä 1000 euroa.
Mitä etua on maakaasuautosta?

Kaasukäyttöisyys tuo mukanaan reilun kolmanneksen pienemmät polttoainekulut ja 50 prosentin pysäköintiedut Helsingissä. Kaasuauto on myös selkeästi bensiiniautoa ympäristöystävällisempi, etenkin biokaasua käytettäessä.

Biokaasulla ajettaessa CO2-päästöt jäävät 15 prosenttiin niistä lukemista, jotka maakaasuauton virallisiksi CO2-luvuiksi ilmoitetaan.

Muuntotukea voi hakea vuosina 2018 - 2021 eli vielä parin vuoden ajan sitä on tarjolla, jos muuntotukeen varattua rahaa on jäljellä.

Muutoksessa auton olemassa olevan polttoainejärjestelmän rinnalle asennetaan toinen polttoainejärjestelmä. Tämä kaasun suihkutusjärjestelmä kytketään toimimaan yhteistyössä auton oman tietojärjestelmän kanssa

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Dieselin muuttaminen kaasuautoksi ei oikein kannata. Dieselmoottori käyttää 50/50 suhteessa kaasua ja dieseliä. Kun nykyisin voi tankata MY-dieseliä, niin sillä pääsee hyviin päästöarvoihin ja säästää konversiokulut, jotka on yli 4 K€. Bensa-auton suhteen kannattaa harkita jos takakontti on iso ja autolla on vielä elinkaarta jäljellä.

Tietysti kaasuasemia pitää olla normaalien kulkureittien varrella. Itsellä on nykyisin nelisen kilsaa työpaikalta, joka on vielä ihan siedettävä. Nyt olen mökillä kaasuauton kanssa ja perjantaina tankkaan sen Mikkelissä ennen kotimatkan jatkamista. Käytännössä en ole juuri bensalla ajanut. Joskus on kaasu loppunut kymmenen kilsaa ennen tankkausasemaa, mutta siitähän ei tarvitse välittää. Auto vaihtaa automaattisesti bensalle.

Käyttäjän TeroLuostarinen kuva
Tero Luostarinen

juurikin näin.

Bensat voisi muuntaa kaasulle, jolloin kaasulla ajettaisiin kun pystyy ja bensaa ns. hätätilassa. Jos valintana biokaasu, on se kyllä jo ympäristöystävällistä,

Nykyiset pienet diiselit kyllä alkaa olla jo melko pienipäästöisiä, eli niissä muuntelu ei ole sen väärti, mutta kun uusinnan aika tulee voisi ostaa edullisen kaasuauton tilalle.

Sähköautoihin siirtyminen on realistista kun niiden hinnat menee järkeviksi myös meille köyhille

lisäksi kaasuautovälivaihe antaisi peliaikaa odotella jos vaikka Pekan vetysuberturbot tulee kutenkin = )

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Tesla teki jälleen jättitappiot. Polttokennotekniikan yleistyessä Tesla ajautuu konkurssiin. Yrityksenä se on alusta lähtien ollut kupla.

Teslan on mahdollistanut ihmisten tunnepitoinen ajattelu, jossa rationaalisuudelle ei juuri ole ollut sijaa. Itse asiassa nykyiset sähköautot ovat - yllätys yllätys - kovin monille statussymboleita, eikä niillä ole juurikaan tekemistä ympäristöystävällisyyden kanssa. Eräänlaista nyhtökauraa siis.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Joo, ei mene hyvin Teslalla:
https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-...

Jos tuosa vielä kehittyisi konkurssi, se iskisikin ikävästi sähköautobuumiin nimenomaan mielikuvatasolla. Käytettyjen Teslojen arvonromahdus tuskin jäisi uutisoimattaa jne.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tuo on hiukan omituista, koska sähköautojen menestys on suorastaan laissa varmistettu: autotehtaan tuottamien autojen keskipäästön pitää pienentyä jatkuvasti, minkä vuoksi sähköautoja kannattaa valmistaa ja myydä vaikka tappiolla, koska siten voi pienentää päästökeskiarvon nousun aiheuttamia maksuja.

Jos siis valmistan sähköauton tehtaalle A, he maksavat minulle oman päästölukemansa pienentämisestä, minkä lisäksi vielä autostakin saa hiukan rahaa kun sen myy. Jos tuosta huolimatta on ongelmia, silloin ilmeisesti on jo todellisia ongelmia.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #50

Ei ole kuvio aivan noin yksinkertainen. Jos se olisi niin sähköautojen valmistaminen olisi maailman varminta bisnestä, eikä se todellakaan sitä ole.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Tesla ei vieläkään osaa autojen sarjavalmistusta. Vanhat autojätit ajavat Teslan ohi vasemmalta ja oikealta sähköautoillaan. Luultavasti jo ensi vuonna.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Totta. On kuitenkin syytä muistaa että menestyvien vanhojen autojättien voitto tulee perinteisten polttomoottoriautojen valmistamisesta - uskoakseni vielä hyvin pitkään.

Se luonnollisesti antaa niille mahdollisuuden olla sähköautojen kehittelyssä paljon Teslaa joustavampia. Ne voivat "tehdä tiliä" myymällä liki huijaushybridejä, ne voivat valmistaa ladattavia täyssähköautoja, mutta VAG-konsernin tapaan niillä on myös mahdollisuus kehittää polttokennoautoja.

Ne ovat myös hyvin nopeasti vaihdelleet dieseleiden ja bensiinimoottoreiden käyttämisen välillä. On tärkeätä muistaa että autojätit tekevät juuri sitä mitä ihmiset haluavat, eivät suinkaan aina sitä mikä olisi kaikille parhaaksi.

Tällä hetkellä uudet dieselmoottorit ovat kirkkaasti ympäristöystävällisempiä kuin bensiinimoottorit, mutta autotehtaat eivät päätä sitä mitä ihmiset haluavat. Ne päätökset tehdään muualla, eikä aina kovin rationaalisesti.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kaikki valmistavat sähköautonsa isolla tappiolla, mutta Tesla joutuu keräämään rahat sijoittajilta. Vanhat autotehtaat perinteisten autojen ostajilta.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Ei Wikipedia kaikkea tiedä, eikä se aina ole ajan tasalla, mutta lainaan sieltä silti alla olevan väittämän:

"Polttokennojen käyttö sähköntuottimina erilaisiin liikkuviin sovelluksiin on lisääntymässä niiden erittäin suuren energiatiheyden takia (450 Wh/kg - 700 Wh/kg), joka on jopa viisi kertaa enemmän kuin akkuteknologialla on saavutettavissa"

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Tein lyhyen tutkimusmatkan käytettyjen sähköautojen maailmaan. Autotalli.comin mukaan niitä on myytävänä 167 kpl. Suurimmalla osalla niistä on ajettu enintään 40 000 km, yleensä vain noin 20 000 km. Muutama Tesla oli yltänyt yli 100 000 km suoritteeseen, mutta yksikään ei yli 150 000 km ajomäärään.

Sähköautoilla siis ajetaan erittäin vähän, tai niihin kyllästytään nopeasti. En tiedä kummasta seikasta on kyse.

Käyttövoimaksi valitsin valikosta sähkön, en hybridiä.

Edit: tarkistin ne hybriditkin. Niitä on käyettyinä myynnissä n 2400, niillä on ajettu paljon enemmän, ja osa niistä on todella halpoja.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Ostin muutama vuosi sitten kaasuauton; en jaksanut odotella akkutekniikan kehitystä, vielä vähemmän polttokennoautojen tuloa.
Kaasuautolla on halpaa ajella, jos nyt koskaan autoilu halpaa on mutta edullista se kaasuautolla on.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Vetyauto on todennäköisempi voittaja kuin ladattava sähköauto, monestakin syystä, hämmästyttää miten monet kommentoijat eivät kykene näkemään kokonaiskuvaa.

Kustannukset taloyhtiöiden parkkipaikoille rakennettavista lataustolpista, tässä osakkeenomistajat todella joutuvat arvioimaan vihreytensä ja asumiskustannusten suhteen. Vuokarasujat varmaan kiittää kun vuokraa ei voi noin vain korottaa satoja euroja kuukauteen. Ja myös he jotka eivät autoile pääsevät maksamaan vastikkeessaan sähköautoilun kuluja, jos siis sähköauto lyö läpi.

Tuntien lataus vastaan minuuttien tankkaus, se käytön mukavuus on monelle iso asia, ehtiikö akkuteknologia kehittymään tarpeeksi nopeasti ettei se jää jalkoihin, tuskin.

Sähköauto on nyt trendi jota ei järjellä ajatella, kaikelle sen negatiivisille puolille suljetaan kivasti silmät, koska voi leikkiä "vihreätä", ikävä todellisuus ettei mitään tässä maailmassa valmisteta ilman saasteita tai riistämättä luontoa.

Joten olen vahvasti Siikalan kannalla ja suosittelen odottamaan mitä sieltä tulee.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Laskin piruuttani 25 paikkaiselle taloyhtiön parkkipaikalle sähkömitoituksen 22kW latausteholla, eli 22kW* 25(3x32A sulake per tolppa) on 550kW koska huipputeho pitää kertoa 1.3 tulevaisuuden sähkönkulutusta ajatellen niin saadaan 715kW, tähän pitää siis varautua joka yö kun asukkaat lataavat menopelejään. Puhutan teollisuusluokan pääsulakkeista ja johtojen paksuusista kun ruvetaan kunnolla tuomaan latauspisteitä koteihin.

Vertailun vuoksi normaali saunan kiuas vie parhaimmillaan 9kW, joten kuvitelkaa että pitäisitte kahta saunan kiuasta päällä täydellä teholla joka yön läpi, voitte harjoitella sähköauton kustannuksia.

Sanomattakin selvää ettei sähköautoilua edes voida tuoda kaikkien ulottuville ilman järjettömiä kustannuksia.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Jos rakennetaan latauspaikat 25 autolle, sinne aina rakennetaan myös latauksenhallintajärjestelmä.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt Vastaus kommenttiin #63

Ja se muuttaa asiaa miten? Pitää joka tapauksessa varautua tuohon maksimi tehoon joka arvioidaan 60min yhtäjaksoiseen kulutukseen.

100kW akun lataus tyhjästä täyteen vie sen 5 tuntia vähintään koska latautuminen hidastuu täyttä kohden.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #67

Tarkoittaa että vaadittava liittymäteho ei ole sama kuin latausasemien yhteenlaskettu teho.

Harri Kotakoski

Vetyauton ongelma on vaan jakeluverkoston kalleus, vetytankin rakenne ja vedyn tuottamisen ja käytön hyötysuhde.

On myös hyvin riskialtista lähteä investoimaan uuteen teknologiaan sekä palveluntarjoajana että asiakkaana kun saattaa olla että verotuskohtelua muutetaan automäärän lisäännyttyä.

Käyttäjän LauriMAnttila kuva
Lauri Anttila

Rakennutan parhaillaan taloyhtiöömme sähköautojen latauspisteitä. Yhtiössä on 46 asuntoa ja 58 autopaikkaa jotka on varustettu jo teknisen käyttöikänsä loppua lähestyvillä lämmityspistorasioilla. Kuusi lämmityspistorasiaa korvataan 16A latauspistorasioilla jotka soveltuvat hybridiautojen lataukseen tai kiireettömään sähköauton lataukseen. Kuorma lisääntyy niin vähän, että keskukseen ei tarvitse tehdä muita muutoksia kuin johdonsuojien vaihto kolmeen lähtöön. Koska tällä hetkellä vasta yksi asukas on ilmoittanut tarvitsevansa sähköauton latauspisteen välittömästi on valittu latauspiste joka toimii perinteisenä lämmityspisteenä kelloineen ja voidaan asetella toimimaan latauspisteenä jolloin kello ohitetaan ja sähkönkulutus mitataan. Tämä on mielestäni tapa miten taloyhtiön hallituksen jäsenenä ja yksityishenkilönä voin hidastaa ilmastomuutosta siltä osin mikä liittyy autoiluun. Itselleni en aio sähköautoa tai plugaria hankkia koska autoilen 2/3 osaa vuotuisesta 30000 km ajosta eteläisen Suomen maanteillä eikä latauspisteitä vakiomatkojeni varrelta löydy. Toki taidot riittäisivät plugarille soveltuvan latausaseman rakentamiseen sähköttömälle kakkosasunnolle aurinkosähkötekniikalla mutta sellaisen rakentamiseen ei rahamassi riitä. Sen sijaan kiinnostus kaasuautoon lisääntyi kun lueskelin tätä viestiketjua. Varsinkin kun nykyinen kansanautoksi luokiteltu mutta vähäpäästöisellä dieselillä varusteltu Octavia tulee parin vuoden kuluttua vaihtoikään ja kyseiseltä merkiltä löytyy sopiva kaasuauto. Ja myös Gasumin asemia näkyisi olevan sopivasti matkan varrella. Tällä yritän sanoa, että on tarpeetonta jankuttaa mikä on paras valinta koska aina on kysymys henkilökohtaisesta autonkäyttötavasta ja tarpeista. Joten annetaan "kaikkien kukkien kukkia" ja valitaan se itselle nykyhetkellä parhaiten sopiva. Auto on kuitenkin vain auto

Kai Jokela

Sähköautot ovat jo saapuneet mutta vetyautojen tuleminen ovat samanlainen uskon asia kuten Jeesuksen toinen tuleminen. Ainuttakaan sarjatuotettua vetyautoa ei liiku Suomen teillä, ja vetyauton myyntihinta on tähtitieteellinen. Vetyauto syö 3,5 kertaisesti enemmän sähköä kuin sähköauto ja on siksi kalliimpi käyttää kuin sähköauto, ja ehkä jopa kalliimpi kuin bensa-auto koska vedyn tuottamisessa on huono hyötysuhde.
-Sähköauton hyötysuhde lataukseen kuluvasta energiasta todelliseksi liike-energiaksi on noin 70%.
-Vetyauton hyötysuhde on vain noin 20% koska:
-vedyn tuotannossa haaskantuu sähköä 50%
(tuotanto +paineistus&jäähdytys +siirto)
-auton polttokennossa vedyn muutaminen sähköksi hukkaa vielä
siitäkin puolet.
Tästä voi päätellä että vetyauto kuluttaa ainakin 3,5 kertaa enemmän sähköä per 100 km kuin akkukäyttöinen sähköauto.

Sähköauton kulut sadalla kilometrillä (kulutus 15 kWh) on arvioitu olevan alle 3 euroa nykyisillä kuluttajahinnoilla, ja moni valitsee akkusähkö-ajoneuvon juuri edullisten kilometrien vuoksi. Monessa supermarketissa on asiakkaille ilmainen keskinopea laturi autojen latausta varten, ja maksulliset pikalaturit ovat hyvin yleisiä, mitta niitä käytetään harvoin, lähinnä pitkillä matkoilla.

Vetyautot vaativat valtavia investointeja tankkausinfrastruktuuriin, sähköautot sensijaan voi ladata tavallisesta 16A pistorasiasta ja kolmivaihepistorasiasta joita löytyy kaikkialta. Joka ikinen vedyn tankkausasema vaatii pienen omakotitalon kokoisen kompressoriaseman ja kompressorit vaativat jäähdytyksen toimiessaan. Vedyn tuotanto ja paineistaminen yksityishenkilön toimesta on täysin mahdotonta.

Käyttäjän NikoPivrinta kuva
Niko Päivärinta

Niin, ja vetyautolla ajelu maksaa 4-8 kertaa enemmän kilometriä kohden kuin täyssähköauto.

Kannattaisi siis pysähtyä, perehtyä ja ottaa asioista selvää, mikä tietysti on vaikeata ihmiselle, jota tunteet vievät enemmän kuin rationaalinen ajattelu!

Matti Lammassaari

Ajelen itse isoa dieseliä. Kokemusta on useammasta hybridistä joista suurin osa toimii vain hyvin lyhyillä matkoilla, jokaisen keskeneräiseen tekniikkaan olen nopeasti kyllästynyt. Kun yllä sanottiin ettei paljon ajettuja sähköautoja vielä ole ei pidä paikkaansa. Teslan takseja löytyy jopa 900.000.ajettuna. Sähköauton yksinkertainen moottori ja voimalinja ovat kestäneet kilometrit hyvin. Teslan S mallien käyttökm odotetaan olevan 1,5-2milj. km. Yleensä ihmiset jotka moittivat merkkiä eivät tunne tuotetta eivätkä ole kokeilleetkaan. Olen ollut autoalalla vuodesta 1983 ja kokemusta autoista on. Se on sanottava että Teslalla on vähintäin 5-8v etumatka eurooppalaisiin, jotka tulivat myöhässä peliin niinkuin Nokia kosketusnäyttöihin.Lisäksi Teslan asiakaslähtöinen ja nopeasti reagoiva markkinointi on edistyksellistä.
MB tuoreen tiedotteen kehittää tosiaan sähköautojen EQC lisäksi vetykäyttöistä F-cell GLC:tä mutta sillä ei ole aikataulua vielä. Suomessahan oli yksi Vuosaaressa Vety jakeluasema mutta ei ole enää, Virossa lähin. Tietääkseni Suomessa on vain yksi polttokenno Hyundai. Mahdotonta ei polttokennoautot ole mutta ei myöskään lähitulevaisuutta ainakaan suuressa määrin. Koska tilanne sekava ja dieselinkin vastatuuli ja ryöpytys on laantunut, voi hyvin ajella allaolevillakin vehkeillä. Tämä sopii Suomalaisille ja näkyy rekisteröinti tilastoissa,tänä vuonna -20%. Siihen asti markkinoita täytetään Ruotsalaisten vanhoilla mahtidieseleillä.

Käyttäjän PekkaHautaa kuva
Pekka Hautaa

OLisiko vetykennon esteenä sellainen että joku keksisi asentaa sen taloonsa. Tällöin ei olisi kiinni sähköveverkoissa eikä kontrolloitavissa. Silloin sähköveron kanto olisi hankalaa. Sähkön jakeluverkkokokin tätyisi ajatella uusiksi. Mieletäni vetykenno mullistaisi sähköbisneksen samoin kuin mokkulat netin ja puhelinverkot.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Nykyisellään auton käyttöikä on noin 5 - 10 vuotta, polttomoottoriauton suositeltava käyttöikä on noin 150-200 000 km. Jos polttokennoauto tulisikin 10 vuoden päästä, en kai jäisi nykyisellä, 1,5 vuoden ikäisellä autollani hurruuttelemaan siihen asti.

Kyllä ehdin minäkin yhden tai kaksi sähköautoa ajamaan omalta osaltani loppuun ennenkuin polttokennoteknologia päällemme vyöryy.

Käyttäjän JaakkoSalmenius1 kuva
Jaakko Salmenius

Vetyautossa on monta ongelmaa. Ensinnäkin ne eivät ole satoja kiloja kevyempiä. Vetysäiliöt, polttokenno ja akku painavat ja vievät tilaa. Toyota Mirai ja Tesla 3 ovat aika samankoikoisia autoja ulkoa. Miraihin mahtuu 4 ja peräkontti on minimaalinen, koska tilaa piti käyttää polttokennoihin ja ja vetysäiliöihin. Komoseen mahtuu viisi ja niiden tavarat kahteen peräkonttiin. Mirai myös maksaa paljon enemmän kun Tesla 3 eikä sillä pää yhdellä tankkauksella yhtään pidemmälle. Eikä Mirai ole edes yhtään Teslaa kevyempi.

Paljon suurempi ongelma on vetyauton tehottomuus. Se tuhlaa energiaa. Käytännössä puhdas vety pitää tehdä sähköstä. Kun sähköauto onnistuu käyttämään 2/3 sähkäön energista liikkumiseen, vetyauto pystyy vain 25%. Siksi vety tulee aina olemaan 3 kertaa kalliimpaa tai kolme kertaa saattutavampaa kuin sähköauto.

En usko että vety koskaan lyö läpi henkilöautoissa. Japanilaiset ja korealaiset kehuvat sitä ainoastaan koska ovat pistäneet siihen niin paljon paukkuja.

Jussi Blomqvist

Olikos keskustelussa mainittu jo kaasuato. Biokaasua tankattaessa aika ekologinen.

Velu Rajala

Eikös polttokenno tarvitse nykymalleissa melko puhdasta vetyä, joka on kallista tuottaa ? Toivottavasti ongelma ratkeaa lähitulevaisuudessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset